Madridin ilmastokokous päättyi – tämä kaikki kokouksesta on hyvä tietää
Valtiot eivät päässeet riittävään sopuun tärkeistä neuvottelukohdista Madridin ilmastokokouksessa. Ilmastotoivo lepää nyt erityisesti kansalaisten ilmastoaktivismissa. Keräsimme vastaukset tärkeimpiin kysymyksiin Madridin ilmastokokouksesta.
Madridin ilmastokokouksen odotettiin vauhdittavan ilmastotoimia ja lähettävän vahvan viestin vuoden 2030 ilmastotavoitteiden kiristämisestä, mutta toisin kävi. Madridin ilmastokokousta seuranneet WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen ja Fingon ilmastotyön asiantuntija Enni Kallio kertovat, miten kokouksessa kävi.
Millaisen viestin valtiot lähettivät ilmastokriisistä huolestuneille kansalaisille?
Nuoret vaativat Madridin ilmastokokouksessa, että päättäjät tekevät tarvittavat ilmastopäätökset.
Madridin ilmastokokous päättyi erityisesti suurten saastuttajamaiden vastuun pakoiluun ilmastotoimissa. Samaan aikaan kun kansalaiset, erityisesti nuoret, vaativat ilmastopäätöksiä voimakkaammin kuin koskaan aiemmin, monet valtiot vähät välittivät ihmisten hätähuudoista ja ilmastotieteen viesteistä.
”Suuret saastuttajamaat eivät voi enää jatkaa välinpitämätöntä linjaansa, sillä ilmastohätätila uhkaa ihmisten hyvinvointia kaikkialla maailmassa. EU:ta lukuun ottamatta yksikään maista ei reagoinut tilanteen vaatimalla kiireellisyydellä vaan pakoili vastuutaan. Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n Mia Rahunen.
Miten rikkaat maat vastasivat köyhimpien maiden tilanteeseen ilmastonmuutoksessa?
Nuoret näyttivät Madridin ilmastokokouksessa, millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on ihmisten hyvinvointiin.
Madridissa valtioiden piti sopia ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaamisesta köyhimmille maille. Lopputulos oli suuri pettymys. Teollisuusmaat estivät kehittyvien maiden pyynnöt uudesta ja erillisestä rahoituksesta. Kokouksen päätöksessä mainitaan lähinnä, että vahinkojen ja menetysten korvaamista voidaan tukea jo olemassa olevien rahastojen kautta.
”Kansainvälinen ilmastorahoitus on täysin puutteellista. Maat ovat kaukana 100 miljardin dollarin lupauksestaan rahoittaa ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista köyhimmissä maissa. Edes Suomi ei ole nostanut osuuttaan oikeudenmukaiselle tasolle”, sanoo Fingon Enni Kallio.
Mitä valtiot päättivät hiilimarkkinoista?
Jopa puoli miljoonaa ihmistä osallistui ilmastomarssille Madridissa ilmastokokouksen aikana.
Madridissa piti sopia Pariisin ilmastosopimuksen sääntökirjan viimeisestä isosta kohdasta eli markkinamekanismien laskenta- ja raportointisäännöistä. Kansainvälisille hiilimarkkinoille tarvitaan yhteiset, vahvat pelisäännöt, jotta kaupankäynti oikeasti vähentää päästöjä. Maat eivät päässeet yhteisymmärrykseen, joten neuvottelut jatkuvat ensi vuonna. Järjestöt vaativat, että neuvotteluissa ei esimerkiksi voida hyväksyä riskiä päästövähennysten kaksoislaskennasta. Kaksoislaskennassa ilmastotoimia toisessa maassa rahoittanut maa ja vastaanottajamaa olisivat voineet molemmat laskea päästövähennykset edukseen. Järjestöt ovat tyytyväisiä, ettei EU suostunut hyväksymään vesitettyjä sääntöjä.
”Ratkaisun pitkittyminen on tässä tilanteessa parempi vaihtoehto kuin se, että maat olisivat hyväksyneet huonot säännöt, joiden muuttaminen jälkikäteen on lähes mahdotonta. Olemme tyytyväisiä, että EU puolusti ilmastotoimien uskottavuutta ja vaati ympäristötavoitteiden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden turvaamista”, sanoo WWF:n Rahunen.
Mitä kansainvälisille ilmastoneuvotteluille seuraavaksi tapahtuu?
Valtioiden väliset ilmastoneuvottelut jatkuvat ensi vuoden marraskuussa Skotlannin Glasgow’ssa. Glasgow’n tärkein asia on valtioiden sitoumukset vuoden 2030 ilmastotavoitteiden kiristämiseksi. Lisäksi siellä joudutaan nyt neuvottelemaan Madridissa sopimatta jääneistä kohdista.
”Suurimpien saastuttajamaiden on vihdoin ryhdistäydyttävä ja asetettava ilmastotavoitteensa kansalaisten ja ilmastotieteen vaatimalle tasolle”, Rahunen sanoo.
Mitä ilmastokriisin ratkaisemiseksi vaaditaan?
Nuoret olivat näkyvämpiä, äänekkäämpiä ja vaativampia Madridin ilmastokokouksessa kuin koskaan aiemmin.
Madridin ilmastokokouksen ilahduttavin piirre oli kansalaisten, erityisesti nuorten, ennennäkemättömän voimakas ilmastoaktivismi. Myös yritykset, kaupungit, kunnat ja osavaltiot ympäri maailmaa julistivat kilvan olevansa ratkaisemassa ilmastokriisiä. Kansalaisten ilmastoaktiivisuutta tarvitaan nyt kaikkialla maailmassa enemmän kuin koskaan, sillä tällä hetkellä osa maista seisoo 1,5 asteen mukaisten ilmastotoimien esteenä.
”Kansalaisten pitää vaatia päättäjiltä, yrityksiltä ja sijoittajilta fossiilisista polttoaineista luopumista ja luonnon monimuotoisuuden suojelua vahvemmin kuin koskaan”, sanoo WWF:n Mia Rahunen.
Auta Ilmasto-kummina
Kummina tuet poliittista vaikuttamistyötämme sekä ilmastonmuutoksesta kärsivien lajien ja elinympäristöjen suojelua koko kansainvälisen verkostomme voimin. Nyt on kiire toimia yhdessä!