Jäähyväiset lumikeleille ja lumileikeille? – Näin talvemme muuttuvat
Tulevaisuuden talvipäivät ovat yhä todennäköisemmin sateisia, ja paksujen hankien perässä saa matkata aina vain pohjoisemmaksi. Pääkaupunkiseudulta lumiukot ja lumilinnat ovat vaarassa kadota jo tällä vuosisadalla.
Ilmastonmuutos uhkaa kylmää ja lumista vuodenaikaamme. Varsinkin eteläisessä Suomessa lumileikeille kaivataan pian korvaavaa tekemistä, sillä talvikuukausista tulee aiempaa leudompia ja sateisempia.
Talvemme ovat jo siirtyneet noin 300 kilometriä kohti pohjoista. Tämä tarkoittaa, että Joensuun seudulla on nyt sellaisia talvia, joita oli 1980-luvulla Lahden seudulla. Jos ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasupäästöjä ei saada laskuun, pakkasia ja paksuja hankia saa hakea yhä kauempaa pohjoisesta.
Alkuun lumiukkojen olosuhteet voivat jopa hieman parantua, kun kosteat suojakelit yleistyvät.
Etelä-Suomessa pulkkamäki vaihtuu kuitenkin yhä useammin vaikkapa trampoliinipuistoon jo yhden sukupolven aikana, sillä tyypillinen talvi vuosisadan puolivälissä on todennäköisesti märkä ja pimeä. Sateet lisääntyvät, mutta lumen sijaan taivaalta tulee usein vettä tai räntää. Samalla lisääntyy liukastelu, kun lämpötila käy välillä pakkasella ja märkä maa jäätyy.
Myös runsaslumisia talvia tulee, mutta ne käyvät vuosi vuodelta harvinaisemmiksi.
Lapissa laduille pääsee vielä vuosisadan puolivälissäkin, ja sydäntalvella pyryttää jopa aiempaa enemmän. Lumisateet kuitenkin alkavat myöhemmin ja loppuvat aikaisemmin, joten nietokset jäävät matalammiksi. Myös pakkaspäivät vähenevät, kun ilmaston lämpeneminen etenee.
Vuosisadan lopulle tultaessa kunnon lumitalvet ovat jo harvinaisia suuressa osassa maata, ja etelässä maa jää useimmiten mustaksi. Pääkaupunkiseudulla on mahdollisesti jo Keski-Euroopan ilmastoa muistuttavat olosuhteet, joskin pimeämmät, sillä auringonvalon määrään ilmaston lämpeneminen ei vaikuta.
Myös pohjoisessa lumi- ja pakkaspäivät todennäköisesti vähenevät vuosisadan loppuun mennessä selvästi. Jopa aivan pohjoisimmassa Lapissa lämpötila laskee pakkaselle enää keskimäärin 185 päivänä vuodesta, kun 1900-luvun puolivälissä pakkaspäiviä oli vuodessa keskimäärin 240.
Vaikka hanget hupenevat huolestuttavasti, kokonaan lumi ei Lapista katoa vielä tällä vuosisadalla. Jatko riippuu siitä, millaisia päätöksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehdään juuri nyt.
Näin talvemme muuttuvat
- Tulevaisuus tietää sateisempia talvia, jotka alkavat myöhemmin ja loppuvat aikaisemmin. Pakkasia ja paksuja hankia saa hakea yhä kauempaa pohjoisesta. Välillä saadaan runsaslumisia talvia, mutta sitä harvemmin mitä pidemmälle tulevaisuuteen mennään.
- Pahimmissa ennusteissa lumipäivien määrä vähenisi Pohjois-Euroopassa jopa kahdella kuukaudella vuosisadan loppuun mennessä, kun pakkasjakso alkaa noin kuukautta myöhemmin ja päättyy noin kuukautta aikaisemmin.
- Suhteellisesti suurinta lumen väheneminen on Etelä-Suomessa. Lapissa saadaan todennäköisesti pysyvä lumi talveksi vielä vuosisadan lopulla. Sielläkin pakkaspäivät ja lumisateet kuitenkin vähenevät talven alku- ja loppupäästä.
- Muutosten voimakkuus riippuu siitä, miten tehokkaasti ilmastonmuutosta hillitään, ja kuinka nopeasti kasvihuonekaasupäästöt saadaan laskuun. Ilmastotyömme tärkein tavoite onkin rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen ja torjua ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ihmisille ja ympäristölle.
Ilmastonmuutos muuttaa Lapin tuntureita
Lapin tunturit ovat heikoimmassa asemassa ilmastonmuutoksessa. Monet eläimistä ja kasveista ovat jo nyt uhanalaisia, ja olemme vaarassa menettää osan niistä kokonaan.