Muutosta ilmassa – Näin ilmastonmuutos näkyy lintulaudoilla

Ilmaston lämpeneminen auttaa osaa pikkulinnuista ja uhkaa toisia. Pihapiirien lintulaudoille ja metsien ruokintapaikoille saapuu ilmastonmuutoksen edetessä uusia siivekkäitä vierailijoita. Osa vanhoista tutuista taas saattaa jatkossa jättää tulematta.

Lintujen on lentokykyisinä eläiminä muita helpompi nostaa kytkintä, jos niiden kotiseutu lämpenee liiaksi tai jos olot jossain muualla houkuttavat. Suomeen onkin viime vuosikymmeninä laskeutunut uusia lintulajeja, ja moni tuttu sirkuttaja elää aiempaa pohjoisempana.

Osa on kuitenkin ahdingossa, kun sopivia elinympäristöjä ei löydy entiseen malliin. Erityisesti tunturiseudun, pohjoisimpien metsien ja soiden siivekkäät kärsivät ilmastonmuutoksesta. Pohjoiseen painottuneiden metsälintujen, kuten kuukkelin, lapintiaisen ja järripeipon, levinneisyysalueiden ennustetaan supistuvan merkittävästi tulevina vuosikymmeninä.

Valtaosa linnuistamme vaihtaa talveksi maisemaa, mutta osa on tottunut sinnittelemään kylmätkin kuukaudet koti-Suomessa. Leudontuvat talvet saavat todennäköisesti yhä useamman lykkäämään lähtöään tai jättämään sen kokonaan väliin. Pohjois-Suomen pikkulintuja saattaa jatkossa talvehtia Etelä-Euroopan sijaan Etelä-Suomessa.

Kokosimme esimerkkejä siitä, miten ilmastonmuutos näkyy lintulaudoilla.

Tutut tintit tulivat jäädäkseen

Kaikkia lintulajeja muutos ei haittaa. Lintulautojen vakiovieraisiin kuuluva talitiainen on hyötynyt niin ilmaston lämpenemisestä kuin lisääntyneestä talviruokinnasta. Tuttu talitintti on viime vuosikymmeninä runsastunut koko maassa ja jatkaa todennäköisesti runsastumistaan ilmastonmuutoksen edetessä. Myös sinitiainen on levittäytynyt pohjoisemmas. Siinä missä vielä reilut sata vuotta sitten näitä pikkukavereita oli vain aivan eteläisimmässä Suomessa, nyt pesiä löytyy jo Etelä-Lapista, ja suunta on yhä ylöspäin.

Leutojen talvien ystävät yleistyvät

Puiden runkoja ketterästi ylös alas kiipeilevä pähkinänakkeli on Suomessa toistaiseksi harvinainen – pesiviä pariskuntia on korkeintaan muutama kymmenen. Talvien leudontuessa pähkinänakkeli todennäköisesti runsastuu huomattavasti ja vierailee yhä pohjoisemmilla lintulaudoilla.

Toinen todennäköinen tulevaisuuden tuttavuus on jykevänokkainen nokkavarpunen. Punatulkun kokoinen, paksuniskainen nokkavarpunen on viime vuosikymmeninä yleistynyt Suomessa selvästi lämpimämpien talvien ja talviruokinnan tuloksena.

Muuttoliikettä kaukomailta ja naapurista

Lintulautojen vakiokalustoon kuuluva käpytikka ja uhanalainen valkoselkätikka voivat saada seurakseen uusia nakuttajia. Keski-Euroopan ja lounaisimman Aasian vanhoissa jalopuumetsissä pesivästä tammitikasta ensihavainto on itse asiassa jo tehty. Jos ilmasto jatkaa voimakasta lämpenemistään, saattaa myös viime vuosikymmeninä Euroopassa yleistynyt syyriantikka levittäytyä vuosisadan lopulla meille asti. Myös viitatiainen, tuttujen tinttiemme virolaisserkku, asettuu ilmastonmuutoksen edetessä todennäköisesti taloksi Suomenlahden pohjoispuolelle. Kun lintulajien määrä kasvaa, lisääntyy myös kilpailu tilasta ja ravinnosta.

Pohjoisen pikkulinnut pattitilanteessa

Uusien tulokkaiden yleistyessä osa nykyisistä metsälinnuistamme väistyy pohjoiseen. Toistaiseksi etelään painottuneet peippohippiäinen ja vihervarpunen todennäköisesti runsastuvat selvästi pohjoisessa, jossa paikalliset linnut saavat puolestaan väistää.

Esimerkiksi järripeipon levinneisyysalueen keskipiste on jo 170 kilometriä pohjoisempana kuin 1970-luvulla. Ilmastonmuutoksen edetessä sopivat pakopaikat kuitenkin hupenevat. Järripeippo pesii muun muassa tunturikoivikoissa, jotka uhkaavat jäädä nousevan havumetsänrajan jalkoihin. Vuoteen 2080 mennessä peipon pohjoisen serkun pesimäalue voi olla jopa 60 prosenttia nykyistä pienempi.

Vielä huonommin on käymässä pohjoissuomalaisten lintulautojen harvinaiselle satunnaisvieraalle, kirjosiipikäpylinnulle. Pohjoisissa havumetsissä majailevan, punatulkun kokoisen kirjosiipikäpylinnun levinneisyysalue näyttää ennusteiden perusteella katoavan Suomesta kokonaan vuoteen 2080 mennessä.

Katso lintuja suorassa lähetyksessä!

Klikkaa WWF:n Luontoliven talvilintukameraan katsomaan lintujen talviruokintaa suorassa lähetyksessä.

Katso WWF:n Luontoliveä

Katso lintuja suorassa lähetyksessä!

Klikkaa WWF:n Luontoliven talvilintukameraan katsomaan lintujen talviruokintaa suorassa lähetyksessä.