Raportti: Ravitsemussuosituksiin tarvitaan lisää kunnianhimoa ympäristön suojelemiseksi – ”Suomalaiset suositukset ovat liian väljät”
WWF:n ja Oxfordin yliopiston uusin raportti osoittaa, että se, miten keskimäärin syömme, ei edistä planeetan hyvinvointia. Jopa ravitsemussuosituksia noudattamalla voi syödä ympäristölle haitallisesti.
Bending the Curve: The restorative power of Planet-Based Diets -raportti tarkastelee 75 maan osalta kansallisten ravitsemussuositusten mukaisen syömisen vaikutusta ympäristöön. Kaikkialla suositukset ovat liian kunnianhimottomat ympäristön kannalta.
Se, miten ympäristö on huomioitu ravitsemussuosituksissa eri puolilla maailmaa, vaihtelee. Esimerkiksi pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa ympäristö on otettu huomioon. Suomalaiset ravitsemussuositukset tehdään yhteisten pohjoismaisten suositusten pohjalta. Vuonna 2014 julkaistujen suomalaisten ravitsemussuositusten tavoitteena on terveyttä edistävä ruokavalio, joka on samalla myös ympäristön kannalta mahdollisimman kestävä.
Vaikka suomalaiset ravitsemussuositukset kannustavat muuttamaan kulutusta oikeaan suuntaan, nykyinen ohjeistus on ympäristön kannalta liian kunnianhimoton.
”Perusongelma on, että suomalaiset suositukset ovat liian väljät. Suosituksia noudattamalla voi syödä erittäin ympäristöystävällisesti tai ympäristölle haitallisesti. Ravitsemussuositusten päivityksessä ympäristönäkökulmaa on vahvistettava merkittävästi”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Mari Koistinen.
”Vähentämällä eläinperäisten tuotteiden kuluttamista ja lisäämällä kasvisten käyttöä me suomalaiset voimme vähentää maa-alaan ja luonnon elinympäristöihin kohdistuvaa painetta sekä pienentää hiilijalanjälkeämme”, Koistinen kertoo.
(Juttu jatkuu kuvan alla)
Myös Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) elokuussa julkaisemassa Policy Briefissä todetaan, että ”kansallisissa ravitsemussuosituksissa on otettava huomioon sekä ravitsemuksellinen että ekologinen kestävyys”.
SYKE:n tutkimusprofessori Minna Kaljosen mukaan ravitsemussuosituksiin tarvitaan muutakin kuin terveysnäkökulma.
”Ravitsemussuositukset ovat äärimmäisen hyvä paikka vaikuttaa siihen, miten ruoankulutusta saadaan kestävämmäksi. Suositukset ohjaavat esimerkiksi kouluruokailua, jossa kansallista ohjeistusta ympäristöasioiden huomioimiseen kaivataan nyt kovasti. Koulu-, päiväkoti- ja laajemmin julkisen lounasruokailun kautta tavoitetaan iso joukko suomalaisia”, Kaljonen sanoo WWF:lle.
Ei ole yhtä oikeaa ruokavaliota
Raportin pääviesti on, ettei ole yhtä universaalia ruokavaliota, joka olisi kaikkialla ympäristöystävällinen ja terveellinen. Ympäristöystävällinen ja terveellinen ruokavalio voidaan koostaa monella tapaa, ja paikalliset tuotantotavat ja ruokaperinteet on syytä ottaa huomioon.
Esimerkiksi rikkaissa maissa eläinperäisten tuotteiden ylikulutusta on merkittävästi vähennettävä ja samalla kasvisten käyttöä lisättävä, jotta heikommassa asemassa olevissa maissa voidaan syödä monipuolisemmin ja ravitsemuksellisesti riittävästi. Muutos ei kuitenkaan saa jäädä yksin kuluttajan harteille.
”Päättäjien on aika ottaa selkeä vetovastuu muutoksessa kohti kestävää ruokaketjua, ja ravitsemussuositusten päivittäminen osana sitä on hyvä askel”, Koistinen sanoo.
Kestävän ruokaketjun periaatteita
-
Villiä luontoa ei raivata enää pelloksi
-
Viljelypinta-ala käytetään tehokkaammin ihmisravinnon tuottamiseen. Tällä hetkellä suurin osa pinta-alasta käytetään eläinten ruoan tuottamiseen.
-
Edistetään ruokavalintoja, jotka vähentävät ympäristökuormitusta ja edistävät ihmisten terveyttä
-
Edistetään tuotantotapoja, jotka ennallistavat luonnon monimuotoisuutta ja käyttävät luonnonvaroja kestävällä tavalla
-
Terveellinen ja kestävä ruokavalio tehdään mahdolliseksi kaikille
Kokeile ympäristöystävällisiä reseptejä
Ole osa muutosta ja kokeile kokata herkullisia kasvisruokia tai kestävästi pyydettyä kalaa.