Miksi vähensin lihan syömistä? Kuusi urheilijaa kertoo ruokavaliostaan
Jotta voi tehdä kovia urheilusuorituksia, ravinnosta täytyy saada riittävästi energiaa ja rakennusaineita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lihansyönti olisi urheilijalle välttämätöntä. Yhä useampi urheilee kasvisruoan voimin. WWF Nuoret kysyivät kuudelta urheilijalta, miksi he ovat vähentäneet lihan syömistä ja miten se on vaikuttanut.
Teemu Roininen, painonnostaja
Painonnoston kahdeksankertainen Suomen mestari Teemu Roininen syö päivässä noin 5500 kilokaloria. Se kaikki tulee kasviperäisistä raaka-aineista. Hän on ollut vegaani reilut neljä vuotta.
”Minulla oli aluksi se olettamus, että vegaaniruokavalio ja painonnosto tai voimaurheilu eivät sovi millään tavalla yhteen. Mutta kuitenkin, koska se aihepiiri kiinnosti, niin kaikki eteen tulleet artikkelit aiheesta kiinnittivät huomioni. Tulin lopulta siihen johtopäätökseen, että tästä ruokavaliomuutoksesta voisi olla urheilijauralleni hyötyä”, Roininen kertoo.
Hän kokeili vegaanista ruokavaliota ensin kuukauden ajan ja päätti sen jälkeen jatkaa vegaanisella linjalla.
”Jos ruokapöydässä on kaksi vaihtoehtoa, joilla ei ole minulle mitään merkittävää eroa ja toinen niistä vähentää olentojen tuskaa ja toinen sitä ei tee, niin mielestäni se valinta on aika helppo. Minulle se ei ole välttämättä mitään tunteilua, vaan sellainen rationaalinen valinta.”
Ruokavaliomuutoksen myötä Roininen on huomannut muun muassa palautuvansa paremmin ja pysyvänsä paremmin terveenä, mutta huomauttaa, että myös kasvisruokavalion voi koostaa huonosti. Kaikkein tärkeimpänä hän pitää alkuun sitä, että urheilijat söisivät riittävästi ja vasta sitten miettisivät makroainejakaumia eli proteiinin, hiilihydraatin ja rasvan määrää.
Anna Pasanen, pyörätuolirugbyn ammattilainen
Pyörätuolirugbyn maajoukkuepelaaja Anna Pasanen on ollut 15 vuotta kasvissyöjä ja viimeiset viisi vuotta vegaani. Hän rakastaa eläimiä, luontoa ja urheilua. Suurin motivaatio lihansyönnin lopettamiseen olivat eläinten oikeudet, mutta pian hän huomasi, että valinnasta on hyötyä myös ympäristölle ja omalle terveydelle.
”Toivon, että urheilijat ymmärtäisivät sen, etteivät he tarvitse sitä lihaa tehdäkseen itsestään suorituskykyisempiä, vahvempia tai nopeampia”, Pasanen sanoo.
Pasasen mukaan Suomessa on jo erittäin hyvät valikoimat kasvis- ja vegaaniruokia. Ulkomaan kisamatkoilla kasvisruokaa on ollut vaikeampaa saada, ja hän on usein kantanut mukanaan kasvisproteiinijauheita ja muita hyvin säilyviä eväitä.
”Urheilija joutuu muutenkin keskittymään siihen, että kantaa hyviä energianlähteitä mukanaan. Minulla on aina mukana paljon hedelmiä ja pähkinöitä. Myös proteiini- tai energiapatukoita löytyy treenikassista”, Pasanen kertoo.
Juuso Simpanen, ultrajuoksija
Entinen ammattijalkapalloilija, nykyinen ultrajuoksija Juuso Simpanen on syönyt seitsemän vuotta vegaanisesti. Hän aloitti muutoksen pienin askelin jättämällä ensin pois maitotuotteet, koska ne eivät sopineet muutenkaan hänen vatsalleen. Seuraavaksi lautaselta lähtivät kananmunat ja sitten liha.
”Jos on tottunut joka aterialla syömään eläinkunnan tuotteita, siirtyy sitten niin, että yhdellä aterialla korvaa lihan pavuilla, linsseillä, tofulla, nyhtökauralla tai muulla kasviproteiinilla”, Simpanen vinkkaa.
Simpanen kokee, että vegaanisella ruokavaliolla hän on voinut paremmin ja palautunut nopeammin. Ruokavaliossa pysymiseen ovat motivoineet ennen kaikkea ilmastonmuutoksen hillitseminen ja eettiset syyt. Suosikki proteiininlähteitä hänellä ovat tofu, pavut, linssit, pähkinät ja siemenet.
”Ihmiset ovat alkaneet ymmärtää, ettei niitä eläinkunnan tuotteita välttämättä tarvita ja että voi urheilla kovallakin tasolla ilman niitä. Kehitys on mennyt kasvispainotteisempaan suuntaan”, Simpanen kertoo havaitsemastaan muutoksesta.
Emmaliina Tulkki ja Linda Ruutu, jalkapalloilijat
HJK:ssa jalkapalloa pelaavat Linda Ruutu ja Emmaliina Tulkki ovat saaneet vain positiivista palautetta kasvispainotteisesta ruokavaliostaan. Ruutu vähensi lihansyöntiään aluksi siksi, että liha-aterian jälkeen oli raskas olo treenata. Myöhemmin mukaan tulivat huoli ilmastonmuutoksesta ja eläintuotannon eettisistä ongelmista.
”Ihmisten ruokavalinnoilla todella on iso merkitys ilmastonmuutokseen ja eettisiin kysymyksiin, kun kaikki teot lasketaan yhteen. Sillä on oikeasti väliä, mitä me syömme – sekä omien kroppiemme kannalta että laajemmin”, Ruutu toteaa.
Tulkki on ollut noin puolitoista vuotta ilman punaista lihaa, ja suurin syy ruokavaliomuutokseen oli ilmastonmuutos. Hän kuitenkin mainitsee myös, että olo on virkeämpi kasvispainotteisella ruokavaliolla.
Molempien pelaajien suosikkikasviproteiininlähde on tofu, koska sitä voi valmistaa niin monella tavalla. Ruutu kertookin, että heidän joukkueessaan kasvissyönti on yleistä ja että pelaajat vaihtavat reseptejä keskenään.
”Tärkeää olisi uskaltaa kyseenalaistaa sitä, että lihansyönti on automaatio”, Ruutu sanoo.
Mona Af Forselles, juoksija
Kestävyysjuoksija Mona Af Forselles alkoi syömään kasvispainotteisesti kuusi vuotta sitten. Käytännössä hän ei syö punaista lihaa enää ollenkaan, mutta satunnaisesti kanaa, kalaa ja kananmunia. Kasvissyöntiin ovat motivoineet varsinkin oma terveys ja ruokavalion antama energisyys.
”Kasvisruoka sulaa paljon paremmin. Jos olen syönyt kanaruokaa reilummin, niin pitää odottaa useampi tunti, ennen kuin voin lähteä treenaamaan. En ymmärrä, kun sanotaan, että kasvisruoka ei riittäisi urheilijalle. Olokin on aina energisempi”, Forselles sanoo.
Forselles kannustaa muitakin kokeilemaan lihansyönnin vähentämistä, mutta muistuttaa, että tilalle tulee laittaa jotain kasvispohjaista, jotta energiansaanti ei vähene.
”Syö tarpeeksi, se on tärkeä vinkki.”
Artikkeli on kooste WWF Nuorten ja Jalotofua tuottavan Jalofoodsin kampanjasta Proteiinimyytti, joka julkaistiin lokakuussa 2020. Kampanjasivulta voi lukea urheilijoiden haastattelut kokonaisuudessaan.
Kokeile kasvisruokaa!
Löydä herkullisia Jalotofu-reseptejä ja muita ympäristöystävällisiä ateriavinkkejä reseptipankistamme!