WWF vahvistaa ihmisoikeuksien sisällyttämistä luonnonsuojelutyöhönsä
Kansainvälistä WWF-verkostoa vastaan esitettiin vuonna 2019 syytöksiä, joiden mukaan olemme tukeneet Afrikassa ja Aasiassa valtioiden organisaatioita, joiden metsänvartijoiden väitetään syyllistyneen ihmisoikeusloukkauksiin. Koska otimme syytökset vakavasti, tilasimme viime vuonna riippumattomalta paneelilta arvion roolistamme ja reaktiostamme tapahtumissa. Julkaisimme tänään paneelin tekemän raportin Embedding Human Rights in Nature Conservation – from Intent to Action.
Tilasimme raportin, jotta saisimme perinpohjaisen ja puolueettoman arvion toimintatavoistamme. Lisäksi halusimme käytännön suosituksia, jotta voisimme jatkaa oppimista ja toimintamme kehittämistä.
Paneeli ei löytänyt viitteitä siitä, että WWF:n työntekijät olisivat osallistuneet ihmisoikeusloukkauksiin tai kannustaneet ja ohjanneet muita väärinkäytöksiin. Raportti vahvistaa myös, että kaikki tietoomme tuodut tapaukset on saatettu asianosaisten maiden viranomaisten tietoon.
Paneelin mukaan olisimme kuitenkin voineet tehdä vieläkin enemmän paikallisyhteisöjen tukemiseksi – auttaa yhteisöjä nostamaan ongelmia esiin ja työskennellä tarmokkaammin sen eteen, että kyseisten maiden hallitukset suojelisivat ihmisoikeuksia.
Aiomme jatkossa tehdä entistäkin enemmän parantaaksemme paikallisyhteisöjen mahdollisuuksia tuoda äänensä kuuluville: varmistamme, että heidän oikeuksiaan kunnioitetaan ja että hallitukset pitävät kiinni velvollisuudestaan suojella ihmisoikeuksia. Löydät lisää tietoa toimenpiteistämme alta.
Otamme paneelin tekemät suositukset vastaan nöyränä ja huomioimme niistä jokaisen. Tulemme raportoimaan edistyksestämme säännöllisesti. Valtioiden metsänvartijoita vastaan esitetyt syytökset ovat järkyttäviä. Ihmisoikeusloukkauksia ei voi hyväksyä missään olosuhteissa. Ne ovat vastoin puolustamiamme arvoja, ja tunnemme suurta myötätuntoa vilpitöntä surua kaikkia kärsineitä kohtaan.
Uskomme vakaasti, että ottamamme askeleet auttavat meitä suojelemaan paremmin paikallisyhteisöjä ja luontoa.
Miten riippumaton paneeli työskenteli?
Riippumattoman paneelin työtä johti YK:n entinen ihmisoikeuskomissaari, tuomari Navi Pillay. Muut paneelin jäsenet olivat professori John Knox ja IUCN:n suojelualueiden komission (WCPA) puheenjohtaja Kathy MacKinnon. WWF sitoutui toimittamaan paneelille kaikki sen vaatimat tiedot. Tuomari Navi Pillaylla, professori John Knoxilla ja tohtori Kathy MacKinnonilla on syvällinen tietämys ja laaja kokemus ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja kehitystyöhön liittyvistä asioista. He johtivat valitsemaansa asianajotoimistoa tutkimuksessa. Tilasimme raportin itse, koska halusimme perinpohjaisen ja puolueettoman arvion toimintatavoistamme.
Mitkä olivat raportin löydökset?
Paneeli toteaa raportissaan, kuinka ”WWF oli yksi ensimmäisistä kansainvälisistä järjestöistä, joka nosti esiin alkuperäiskansojen oikeudet ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen hankkeissaan”. Lisäksi WWF:n todetaan tukeneen paikallisyhteisöjä Afrikassa ja Aasiassa niillä alueilla, joita paneeli tarkasteli. Mikä tärkeää, riippumaton paneeli ei löytänyt viitteitä siitä, että WWF:n työntekijät olisivat osallistuneet ihmisoikeusloukkauksiin tai kannustaneet ja ohjanneet muita väärinkäytöksiin.
Paneeli löysi kuitenkin myös huomautettavaa. Meidän olisi tullut toteuttaa omia ihmisoikeuksiin liittyviä toimintatapojamme johdonmukaisemmin, auttaa yhteisöjä nostamaan ongelmia paremmin esiin ja työskennellä tarmokkaammin sen eteen, että hallitukset kunnioittaisivat ihmisoikeuksia.
Otamme paneelin tekemät suositukset vastaan nöyränä ja huomioimme niistä jokaisen. Paneelin suositukset tulevat vahvistamaan jo aloittamaamme työtä paikallisyhteisöjen tukemiseksi,
Mitä WWF tekee seuraavaksi?
Luonnonsuojelu ja ihmisoikeudet ovat kestävän kehityksen ytimessä. Muutaman viime vuoden aikana olemme vahvistaneet ihmisoikeuksien huomioimista työssämme. Olemme myös sitoutuneet oppimaan jatkuvasti. Jatkamme tätä työtä paneelin suositukset huomioimalla. Jo tähän mennessä:
- Olemme vahvistaneet ihmisoikeuksiin liittyvien toimintatapojemme johdonmukaisuutta. Julkaisimme vuonna 2019 toimenpideohjelman, joka keskittyy ihmisoikeuksien huomioimiseen kaikessa tekemässämme luonnonsuojelutyössä. Sen tavoitteena on kehittää ihmisoikeuksiin liittyvien toimintatapojemme johdonmukaisuutta eri alueilla, edistää paikallisyhteisöjen osallistamista luonnonsuojeluun sekä auttaa meitä tunnistamaan ja hallitsemaan riskejä paremmin.
- Olemme perustamassa riippumattoman oikeusasiahenkilön toimea. Oikeusasiahenkilö huolehtii, että pidämme kiinni sitoumuksistamme. Lisäksi hän auttaa ratkaisemaan niitä huolia, joita paikallisyhteisöissä nousee esiin suojelutyöhömme liittyen.
- Olemme työskennelleet vähentääksemme paikallisyhteisöjen ja metsänvartijoiden välisiä konflikteja. Jatkossa ihmisoikeuskoulutus on pakollista metsänvartijoille jokaisen yhteisen hankkeemme yhteydessä. Tänä vuonna meistä tuli Universal Ranger Support Alliance -järjestön perustajajäsen. Järjestön tavoitteena on kehittää maailmanlaajuinen menettelyohje, joka ottaa huomioon ihmisoikeudet, lisää metsänvartijoiden osaamista ja edistää heidän yhteistyötään yhteisöjen kanssa.
- Luomme paikallisyhteisöjen tukemiseksi tehokkaat valitusmekanismit. Paneeli tunnisti hyvänä esimerkkinä erityisesti ihmisoikeuskeskusemme toiminnan Keski-Afrikan tasavallassa ja kannusti meitä vastaavaan työhön muissa maissa.
- Seulomme ja hyväksymme keskitetysti riskeiltään suurimmat hankkeet. Olemme muodostaneet suojelutyön laatukomitean (Conservation Quality Committee), joka keskittyy riskialttiiden projektien arviointiin ja luo huolellisen toimintasuunnitelman haastavilla alueilla toteutettaville hankkeille.
- Kehitämme henkilöstömme osaamista. Olemme muun muassa kouluttaneet 7 500 työntekijäämme ihmisoikeuksien huomioimiseen luonnonsuojelussa.
- Olemme muuttaneet potentiaalisten yhteistyökumppanien seulomisprosessia ja sisällytämme ihmisoikeusvelvoitteet uusiin sopimuksiin kolmansien osapuolten kanssa.
- Olemme valmiit keskeyttämään hankkeiden tuen, jos ihmisoikeuksiin liittyviä vaatimuksiamme ei voida niissä täyttää.