Asiantuntijamme listasi: Näistä ruokateemoista keskustellaan vuonna 2021

Koronakriisi havahdutti ihmiset tajuamaan, että eläintuotannolla on yhteys myös pandemiariskien kasvuun. Mutta mistä muusta ruokaan ja ruuan tuotantoon liittyvästä keskusteltiin viime vuonna ja mistä pitäisi tänä vuonna puhua enemmänkin? Kysyimme suojeluasiantuntijaltamme Mari Koistiselta.

1. Ruokaturva korostuu ja aliravitsemus lisääntyy

“Koronakriisin myötä nousi näkyvä keskustelu siitä, miten rakennetaan ruokaturvaa sekä paikallisesti että globaalisti. Paikallisen tuotannon puolesta liputettiin entistä voimakkaammin monissa maissa. Toisaalta saatiin muistutus siitä, että Suomikin on monin tavoin riippuvainen tuonnista, ja kriisit voisivat vaikuttaa yllättävin tavoin. Ruokaturva on heikentynyt useissa maissa koronan myötä, ja tällä hetkellä aliravitsemus ja nälkä näyttävät kasvavan. Tämän soisi saavan enemmänkin huomiota”, WWF:n suojeluasiantuntija Mari Koistinen sanoo.

2. Millä on oikeasti merkitystä: kuluttajahävikillä vai lihansyönnillä?

“Hävikki saa liian paljon huomiota suhteessa siihen, mikä on sen merkitys suomalaisten ruokavalion ympäristövaikutuksissa. Vaikka kotitalouksien niin sanottu kuluttajahävikki puolitettaisiin, pienentäisi se ruokavalion ilmastovaikutuksia vain pari prosenttia. Ruokavaliomuutoksella eli käytännössä lihan ja maitotuotteiden vähentämisellä sen sijaan päästäisiin kymmenien prosenttien muutokseen (Ruokaminimi-hanke 2019). Hävikin vähentämiseksi kuitenkin esimerkiksi kampanjoidaan paljon enemmän, joten kuluttajat myös luulevat, että kotitalouksissa hävikin vähentäminen on tärkein teko ruokavalion ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Ei ole.”

3. Maatalouden tehokkuusajattelu on riski niin luonnon kuin ihmisenkin hyvinvoinnille

“Osittain koronakriisin myötä on keskusteltu voimakkaasti ruuantuotannon ja -kulutuksen vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseenNoin 80 prosenttia peltoalasta käytetään eläintuotantoon, joten lihan- ja maidontuotannon merkitys ympäristölle on valtava. Samalla maatalouden tehokkuusajattelu tekee tuotantoketjuista haavoittuvaisia. Kun tietyllä alueella viljellään vain paria lajiketta ja lihantuotanto keskittyy isoihin yksiköihin, voivat kasvi- ja virustaudit tuhota kerralla paljon.”

4. Viljaa, papua ja lähikalaa lisää ruokalautaselle, kiitos!

“Uusia vegaanituotteita tuntuu tulevan markkinoilla jatkuvasti. Tämä on tietysti hyvä asia, jotta kasvipohjainen syöminen olisi yhä helpompaamonipuolisempaa ja edullisempaaKahviloissa kaurajuomaa ei tarvitse enää erikseen kysyä, vaan se löytyy usein siitä tavallisen maidon rinnalta. Myös suomalaisten kalajalosteiden tarjonta on laajentunut. Erilaiset tuotteet, joissa on raaka-aineina esimerkiksi kauraa, hernettä, papuja tai lähikaloja, sopivat mainiosti suomalaiseen ruokapöytään. Yhä useamman yrityksen pitäisi ottaa vankempi vastuu oman valikoimansa ympäristövaikutuksista ja esimerkiksi tarjota enemmän kasvispohjaisia tuotteita ja annoksia. Tästä on jo hyviä esimerkkejä. Nyt vain kaikki alan toimijat tekemään samoin!

5. Regeneratiivinen viljely ja maaperän huomiointi kiinnostavat yhä enemmän – ja syystä

“Regeneratiivinen eli uudistava maatalous on kenties vielä monelle tuntematon termi, mutta viljelykeskustelussa se on jo saanut vankan jalansijan. Uudistava maatalous kulkee yhtä matkaa hiiliviljelyn kanssa, jossa tavoitteena on vähentää maatalouden ilmastopäästöjä ja kehittää maaperän hiilensidontaa. Samalla halutaan tietysti laadukas, hyvä sato. Uudistava maatalous näkyy pelloilla esimerkiksi monimuotoisten lajikkeiden viljelynä, mahdollisimman vähäisenä maanmuokkauksena, kasvipeitteisyytenä ja eläinten laiduntamisen lisäämisenä. Nämä kaikki ovat keinoja maataloustuotantoon, joka rasittaa ympäristöä mahdollisimman vähän.”   

6. Terveellinen ja ympäristön huomioiva ravitsemus kulkevat käsi kädessä  

“Näyttää siltä, että ruokavalion terveys- ja ympäristökysymyksistä viestitään yhtä useammin samassa yhteydessä, esimerkiksi edistettäessä palkokasvien, viljojen, vihannesten ja kotimaisen kalan käyttöä. Myös me kerroimme viime syksynä WWF:n ja Oxfordin yliopiston Planet Based Diets -raportista, jonka perusteella nykyiset ravitsemussuositukset eivät huomioi ympäristöä riittävän hyvin Suomessakaan. Onkin erittäin tervetullutta, että ravitsemuspuolella selvästi laajennetaan ajattelua myös ympäristöpohdintoihin.  Se olisi win-win-tilanne. Tämä yhteys näkyy varmasti yhä enemmän lähivuosina. Edelleen kasvissyönti silti herättää ravitsemuskysymyksiä, ja esimerkiksi WWF Nuorten ja Jalotofua tuottavan Jalofoodsin yhteinen Proteiinimyytti-kampanja vastasi kasvissyöntiin liittyviin ennakkoluuloihin.”
 

Testaa herkullisia kasvisreseptejä

WWF:n reseptipankista löydät erilaisia kasvis- ja kalareseptejä, joilla voit helposti vähentää lihankulutusta.

Kokeile reseptejä

Testaa herkullisia kasvisreseptejä

WWF:n reseptipankista löydät erilaisia kasvis- ja kalareseptejä, joilla voit helposti vähentää lihankulutusta.