Uusi esitys Saimaan kalastusrajoituksista ei turvaa norppakannan kasvua riittävästi

Maa- ja metsätalousministeriön asettaman saimaannorppatyöryhmän tuoreessa raportissa on keskeisiä puutteita, joiden takia kannan kasvu ei ole turvattu riittävästi. WWF, Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL), Saimaan Norppaklubi ja Itä-Suomen yliopiston saimaannorppatutkimus jättivät raportista eriävän mielipiteen esittäen muun muassa verkkokalastuskiellon jatkamista heinäkuun loppuun sekä muikkuverkkojen kieltoa verkkokalastuskiellon aikana.

Saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittamista pohtineen työryhmän tänään julkaistussa raportissa esitetyt toimet eivät turvaa riittävästi erittäin uhanalaisen saimaannorpan kannan kasvua.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä luovutti raporttinsa tänään 21. tammikuuta maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle. Huhtikuussa voimaan tulevat kalastusrajoitukset tulevat määrittelemään saimaannorpan turvallisuuden seuraavien viiden vuoden ajaksi.

Työryhmä teki kaikkiaan 35 toimenpide-esitystä. Vaikka järjestöt ja Itä-Suomen yliopisto yhtyvät monilta osin raportin ehdotuksiin, oli siinä keskeisiä puutteita.

Kalastusrajoituksiin tarvitaan tehostusta

Verkkokalastusrajoitukset asetetaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Päättyvällä viisivuotisjaksolla puolet havaitusta saimaannorppien kalanpyydyskuolemista tapahtui heinäkuussa. Työryhmä ei tehnyt esitystä siitä, tuleeko kevään ja alkukesän verkkokalastuskieltoa jatkaa heinäkuun loppuun. WWF vaatii, että verkkokiellon tulee jatkua heinäkuun loppuun.

”Verkkokiellon pidentäminen kompensoisi lämpenevien talvien aiheuttamaa ylimääräistä pesäpoikaskuolleisuutta ja mahdollistaisi kannan suotuisamman kasvun”, kertoo WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.

Toinen keskeinen epäkohta esityksessä on, että se sallisi edelleen muikkuverkkojen käytön verkkokiellon aikana. Viimeisen viiden vuoden aikana noin neljäsosa verkkoon kuolleina raportoiduista norpista kuoli nimenomaan muikkuverkkoihin. WWF vaatii, että myös muikkuverkot kielletään verkkokiellon aikana.

Kolmas huolenaihe liittyy verkkokiellon aluerajaukseen. Vaikka rajoitusaluetta esitetään laajennettavaksi, nykyisen asetuksen kattamia reuna-alueita on raportin mukaan paikoin tarkoitus jättää pois asetusalueesta ja rauhoittaa pelkästään vapaaehtoisilla sopimuksilla.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Helmikuun loppupuolella lumipesään syntyvät kuutit ovat riippuvaisia lumesta. Norppa tekee pesänsä yleensä luotojen rantakinoksiin.

Leudot talvet uhkaavat norpan pesintää

Saimaannorpan suojelemiseksi asetettavista kalastusrajoituksista päätettäessä on otettava paremmin huomioon talvien lämpenemisen uhka.

Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat leudot talvet vaikeuttavat saimaannorpan pesintää jo nyt, ja lämpenemiskehitys muodostaa yhä vakavamman uhan saimaannorpalle. Tämä voi johtaa siihen, että viime vuosikymmenien suojelutyöllä aikaan saatu kannan hidas kasvu voi nopeastikin taittua. Kannan hidas kasvu on osoitus suojelutoimien tehokkuudesta, mutta vielä tarvitaan tehokkaampia suojelukeinoja, jotta saimaannorpan elinvoimainen tulevaisuus olisi mahdollinen.

Tue työtämme poliittisessa vaikuttamisessa

Auta Saimaannorppa-kummina

Jos norppa katoaa Saimaalta, se katoaa koko maailmasta. Saimaannorppa on yhä erittäin uhanalainen ja tarvitsee suojelua vielä pitkään. Sinun tukesi on tärkeää.

Lahjoita alk. 10 €/kk

Auta Saimaannorppa-kummina

Jos norppa katoaa Saimaalta, se katoaa koko maailmasta. Saimaannorppa on yhä erittäin uhanalainen ja tarvitsee suojelua vielä pitkään. Sinun tukesi on tärkeää.