”Kuu kiurusta kesään” – vai onko sittenkään? Näin ilmastonmuutos vaikuttaa lintujen kevätmuuttoon
Kevät käynnistää monen tutun linnun kevätmuuton Suomeen. Ilmastonmuutos vaikuttaa siihen, että moni lintu saapuu pohjoiseen koko ajan aiemmin.
”Kuu kiurusta kesään / puolikuuta peipposesta / västäräkistä vähäsen / pääskysestä ei päivääkään.”
Tuttu loru on opettanut monet suomalaiset odottamaan lintujen kevätmuuttoa ja järjestyksessä saapuvia lintuja. Lintujen paluu Suomeen on antanut lupauksen lähestyvästä kesästä. Loru ei ole aikaisemminkaan kuvannut erityisen tarkasti kesän saapumista, mutta kuinka totta se enää tänä päivänä on?
Tyypillisimmin lintujen kevätmuutto alkaa Suomessa maaliskuussa etelä- ja lounaisrannikoilta, mistä se vähitellen laajenee Sisä-Suomeen. Ensimmäisinä saapuvat esimerkiksi laulujoutsen ja kiuru. Huhtikuussa luvassa ovat peipot, rastaat ja västäräkit. Viimeistään toukokuussa saapuu suurin määrä lintuja, kun viimeiset lajit ja varhaisten muuttajien mattimyöhäsetkin saapuvat Suomeen.
Vuonna 2019 julkaistu kansainvälinen tutkimus havaitsi, että ilmastonmuutos on aikaistanut lintujen kevätmuuttoa. Suomesta tutkimuksessa mukana olivat Hangon ja Jurmon lintuasemien pitkän aikavälin kevätmuuttohavainnot 1970-luvulta lähtien. Keskimäärin lintujen kevätmuutto on aikaistanut noin viikolla 50 vuodessa ilmastonmuutoksen takia.
Paikallinen sää vaikuttaa erityisesti aikaisimpien saapujien muuttoon, jotka tyypillisesti talvehtivat lähellä Suomea, esimerkiksi Keski-Euroopassa. Nämä linnut käynnistävät muuttonsa lähtöalueen sään perusteella. Mitä leudompi talvi ja lämpimämpi kevät, sitä aikaisemmin ensimmäiset linnut saapuvat. Voimakkaimmin kevätmuutto onkin aikaistunut esimerkiksi lorun kiurulla, joka saapuu Suomeen läheltä. Kiuru on aikaistanut muuttoaan 1,5–2 vuorokautta jokaisena vuosikymmenenä eli jopa 1,5 viikkoa 50 vuodessa. Ilmastonmuutos lämmittää Suomessa erityisesti talvia, joten kevät saapuu tulevaisuudessa yhä aiemmin.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Laulujoutsen on aikaistanut kevätmuuttoaan ilmastonmuutoksen takia.
Ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavoin eri lajien kevätmuuttoon. Esimerkiksi Suomen kansallislinnun laulujoutsenen kevätmuuttoon se on vaikuttanut keskimääräistä enemmän. Laulujoutsenen kevätmuuton puoliväli on aikaistunut Suomessa parilla viikolla 1980-luvulta lähtien.
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös kaukaa muuttaviin lintuihin. Jos ilmaston lämpenemisen myötä esimerkiksi Saharan aavikko laajenee ja sen keitaat kuivuvat, moni kaukaa muuttava lintu ei selviä matkasta.
Ilmastonmuutos tuo muutoksia myös pesimäalueisiin. Esimerkiksi varpuslinnut ruokkivat poikasiaan hyönteisillä, mutta ajoittavat muuttonsa päivän pituuden mukaan. Jos keväät lämpenevät ja hyönteiset heräävät aiemmin, lintujen poikasille ei riitä ruokaa yhtä paljon kuin aiemmin.
-
WWF torjuu ilmastonmuutosta
- Seuraamme ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen luontoon. Tulevia muutoksia voi tarkastella esimerkiksi WWF:n nettisivuilla Ilmastonmuutos ja Suomen luonto.
- Suojelemme ilmastonmuutoksesta kärsiviä lajeja, kuten saimaannorppaa, ahmaa ja naalia.
- Vaikutamme ilmastopolitiikkaan niin Suomessa, EU:ssa kuin kansainvälisestikin. Vaadimme poliitikoilta päätöksiä, jotka tähtäävät ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen.
- Metsillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Torjumme metsäkatoa Suomen lisäksi muun muassa Himalajalla, Borneolla ja Itä-Afrikassa.
- Edistämme ilmastonmuutosta hillitsevää sijoittamista yhteistyössä finanssialan kanssa. Vaikutamme yrityksiin niiden päästöjen vähentämiseksi.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
Auta Ilmasto-kummina
Kummina tuet poliittista vaikuttamistyötämme sekä ilmastonmuutoksesta kärsivien lajien ja elinympäristöjen suojelua koko kansainvälisen verkostomme voimin. Nyt on kiire toimia yhdessä!