Nepalin sarvikuonokanta kasvussa – tuoreen laskennan tulokset herättävät toivoa

Nepalin sarvikuonokanta on uuden arvion mukaan kasvanut noin 16 prosenttia, selviää Nepalin hallituksen julkaisemasta selvityksestä. Nepalissa elää tuoreen arvion mukaan 752 sarvikuonoa, kun kuusi vuotta sitten sarvikuonoja oli koko maassa arviolta 645.

Sarvikuonojen kanta-arvio perustuu maalis–huhtikuun aikana kerättyihin sarvikuonohavaintoihin. WWF osallistui Nepalin viranomaisten johdolla tehtyyn laskentaan.

Laskennan aikana kerättiin tietoja myös lajin elinympäristöstä, haitallisista vieraslajeista sekä ihmisen toiminnan vaikutuksista alueella.

”Tämä on virstanpylväs Nepalin onnistuneessa työssä sarvikuonojen suojelemiseksi ja osoittaa, että kaikkien sidosryhmien yhteistyöllä saadaan tuloksia aikaan”, toteaa suojeluasiantuntija Tanja Pirinen.

Sarvikuonojen suurimmat uhat ovat salametsästys ja elinalueiden katoaminen, joiden takia jo osa sarvikuonojen alalajeista on kuollut sukupuuttoon. Sarvikuonon sarven uskotaan virheellisesti parantavan sairauksia, vaikka se koostuu samasta rakennusaineesta, keratiinista, kuin ihmisen kynnet.

Maanviljely ja ihmisasutus ovat pienentäneet sarvikuonojen elintilaa erityisesti Kaakkois-Aasiassa ja Intiassa. Tärkeät suojelualueet jäävät yhä enemmän toisistaan eristyksiin metsänhakkuiden, maatalouden, ihmisasutuksen sekä teiden ja patojen rakentamisen takia. Uusia mahdollisia uhkia sarvikuonoille aiheuttaa myös ilmastonmuutos, sillä ilmaston lämmetessä sarvikuonoille välttämättömät vesistöt kuivuvat.

  • Mitä WWF tekee sarvikuonojen suojelemiseksi
    • WWF tekee salametsästyksen vastaista työtä erityisesti itäisessä ja eteläisessä Afrikassa, ja kampanjoi sarvikuonon sarven kysynnän vähentämiseksi erityisesti Aasiassa.
    • WWF tukee sarvikuonojen elinalueiden suojelua ja perustaa suojelualueita yhdistäviä metsäkäytäviä mahdollistaen eläinten liikkumisen.
    • WWF tekee yhteistyötä myös sarvikuonojen lähellä asuvien yhteisöjen kanssa, tukee paikallisia hoitamaan hallinnoimiaan kylämetsiään kestävästi ja kehittää yhdessä heidän kanssaan keinoja torjua sarvikuonojen aiheuttamia vahinkoja.
    • WWF on myös tukenut sarvikuonojen siirtoja turvallisemmille alueille ja perustanut kriisirahaston Afrikan sarvikuonojen auttamiseksi ja salametsästyksen lopettamiseksi.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.