Näkökulma: Luonto tarjoaisi meille ratkaisuja ilmastokriisiin, jos vain antaisimme sille mahdollisuuden

Monille sähköautot, lämpöpumput ja videopuhelut symboloivat ilmastoratkaisuja. Teknologialla on merkittävä rooli matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, mutta se ei yksin riitä. Tarvitsemme myös muita keinoja hillitä ilmastonmuutosta. Luontopohjaiset ratkaisut voisivat tarjota paljon mahdollisuuksia sekä ihmisen että luonnon kannalta.

Vuosi 2021 on ratkaiseva vuosi ilmaston ja luonnon kannalta. Valtionjohtajat kokoontuvat tekemään päätöksiä, joilla pyritään pysäyttämään luonnon köyhtyminen ja ilmaston lämpeneminen alle 1,5 asteeseen. Syksyn biodiversiteetti- ja ilmastokokousten agendalle on nousemassa käsite Nature based Solutions (NbS) eli luontopohjaiset ratkaisut.

WWF tarkoittaa luontopohjaisilla ratkaisuilla ekosysteemien suojeluun, käyttöön ja ennallistamiseen liittyviä toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää merkittävästi ilmastopäästöjä tai sopeutua ilmastonmuutokseen. Niiden avulla on mahdollista hallita ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Ratkaisut lisäävät myös inhimillistä kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta. Luontopohjaisten ratkaisujen ilmastohyötyihin lasketaan sekä päästövähennykset että ilmastouhkien vähenemisestä hyötyneiden ihmisten määrä.

Käytännössä tarkoitus on hyödyntää luonnon ekosysteemipalveluita, kuten hiilen varastoitumista kasveihin ja maaperään, myrskytuhojen lieventämistä sekä tulvavesien hallintaa. Luontopohjaiset ratkaisut liittyvät moniin elinympäristöihin, kuten metsiin, ruohikkoalueisiin, mangrovemetsiin ja kosteikkoihin.

WWF edistää useissa maissa luontopohjaisia ratkaisuja. Esimerkiksi WWF Uganda ja paikalliset yhteisöt istuttavat ja suojelevat metsää Rwenzori-vuorten rinteillä ja ennallistavat valuma-alueen vesistöjä ja kosteikkoja. Paikalliset yhteisöt hyötyvät metsän kestävästä käytöstä, veden ja maa-aineksen laadun parantumisesta sekä tulvariskien vähenemisestä. Ratkaisut auttavat heitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Työ hillitsee ilmastonmuutosta sitomalla hiilidioksidia metsään ja maahan. Veden ja maa-aineksen laadun parantuminen lisäävät elinympäristöjen monimuotoisuutta.

Luontopohjaisiin ratkaisuihin pitää panostaa myös Suomessa. Tärkeimpiä ovat metsien jatkuvan kasvatuksen lisääminen, maatalousmaan hiilensidonta, kosteikkojen ennallistaminen ja hoito sekä kosteikkoviljely turvemailla. Myös Suomessa on varauduttava sopeutustoimiin, esimerkiksi rankkasateiden lisätessä jokivarsien tulvariskejä.

Vaikka luontopohjaisilla ratkaisuilla on tärkeä rooli, niillä ei saa perustella muuten löysää ilmastopolitiikkaa. Luontopohjaisten ratkaisujen on myös perustuttava tieteeseen. Ratkaisuille on asetettava selkeät tavoitteet, joiden toteutumista seurataan. Kehittyvissä maissa paikallisille asukkaille on taattava vahva rooli jo luontopohjaisten ratkaisujen suunnitteluvaiheessa. Usein alkuperäiskansoilla on arvokasta tietoa ekosysteemeistä ja niiden kestävästä hyödyntämisestä. Onnistuneista hankkeista hyötyvät myös paikalliset asukkaat ja yhteisöt ilmaston ja luonnon lisäksi.

Tämän vuoden luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston huippukokouksissa tehtävissä päätöksissä pitää priorisoida luontopohjaisia ratkaisuja. Suomi voi auttaa monin tavoin, muun muassa edistämällä ratkaisuja poliittisesti ja suuntaamalla kehitysyhteistyörahoitusta luontopohjaisiin ratkaisuihin. Suomen kannattaisi panostaa myös kotimaassa luontopohjaisten ratkaisujen kehittämiseen ja toteuttamiseen, sillä alan osaamisesta on tulevaisuudessa maailmanlaajuinen kysyntä. Luonto auttaa meitä ratkaisemaan ilmastonmuutosta, jos vain annamme sille mahdollisuuden.