Uusi IPCC-raportti sai varoituskellot soimaan entistä lujempaa – näitä ilmastotoimia WWF vaatii päättäjiltä lähitulevaisuudessa

Kuluneen kesän aikana olemme todistaneet läheltä ilmastonmuutoksen konkreettisia vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme. Erilaiset sään ääri-ilmiöt, kuten pitkään jatkuvat kuivuus- ja hellejaksot, tuhoisat tulvat sekä metsäpalot saattavat tulevaisuudessa olla arkipäivää, jos päästövähennyksiä ei tehdä kaikkialla, missä se on mahdollista.

Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Mitä pitäisi tehdä, kun ilmastoahdistus nostaa päätään?

Kaikkea toivoa ei ole vielä menetetty. Keinoja ilmastokriisin torjumiseksi on olemassa, joitakin niistä on jo otettu käyttöön ja tällä tiellä on jatkettava entistä rivakammin. Kyse on päättäjien tahdosta. WWF on vaatinut maailman päättäjiltä vaikuttavia ilmastotekoja jo pitkään. Aikaa ei ole enää hukattavaksi.

Ensimmäinen IPCC-raportti julkaistiin vuonna 1988. Jokaisen raportin jälkeen ilmastonmuutokseen liittyvä tieteellinen epävarmuus on vähentynyt. Uusin raportti kumoaa epävarmuuksia, ja todistaa entistä selkeämmin, miten ihmisen toiminta on muuttanut ilmastoa pysyvästi. WWF Suomen ilmastovastaava Bernt Nordmanin mukaan poliittisia päätöksiä tarvitaan nyt kaikilla yhteiskunnan aloilla.

”Koko yhteiskuntamme on muututtava”, Nordman toteaa.

Globaaleissa ilmastoneuvotteluissa rikkaiden on kannettava vastuunsa

Vuonna 2015 solmittu Pariisin sopimus ei ole vieläkään täysin valmis. Syksyllä maailman valtiot kokoontuvat yhteen ilmastokokoukseen Glasgow’ssa. Kokouksessa tarvitaan päätöksiä muun muassa hiilimarkkinoiden pelisäännöistä sekä siitä, miten erilaiset maat koordinoivat ilmastosuunnitelmiaan entistä paremmin.

Kansainvälisten ilmastotoimien oikeudenmukainen rahoitus on jälleen kerran neuvottelujen ytimessä. Toiveissa on, että valtioiden rajat ylittävää ilmastonmuutosta voitaisiin puida yhdessä samojen pöytien ääressä.

”Toivottavasti COP26 voidaan järjestää normaalina kokouksena, koska tarve hyvälle diplomatialle on valtava. Myös koko maailmanlaajuinen WWF-verkosto on kokouksessa vahvasti mukana, Suomi mukaan lukien. Olemme paikalla vaikuttamassa, järjestettiin kokous sitten etänä tai kasvotusten”, Nordman sanoo.

Miten sinä voit vaikuttaa?

Vetoa suomalaisiin päättäjiin, jotka ovat mukana kokouksessa. WWF Suomen vaikuttamistyötä voit tukea esimerkiksi levittämällä sanaa sosiaalisessa mediassa tai liittymällä ilmastokummiksi.

Suomi jarrutti EU:n ilmastoimia keväällä, nyt kelkan on käännyttävä

Kansainvälisissä neuvottelupöydissä Suomen pitää edistää ilmastotoimia, ei vesittää niitä. EU:ssa on alkanut uuden, koko unionia koskevan ilmastolakipaketin käsittely. EUFitfor55-nimeä kantavan luonnoksen ehdotukset perustuvat keväällä hyväksyttyyn EU:n ilmastolakiin. Tuon lain mukaan EU tavoittelee vähintään 55 prosentin nettopäästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna.

Tämä tavoitetaso on liian matala.

”Jos EU haluaa tosissaan omalta osaltaan varmistaa, että maailman keskilämpötilan nousu rajoittuu 1,5 asteeseen, tulisi pyrkiä vähintään 65 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä. Sen lisäksi hiilinieluja tulisi vahvistaa huomattavasti,” Nordman selventää.

EU:ssa pitäisi siis nyt löytyä yhteishenkeä tavoitetason nostamiselle. Keväällä Suomi oli jarruttamassa taksonomia-asetusta, jolla määriteltäisiin luokittelu ja kriteerit kestäville investointikohteille. Nyt Suomen hallituksen pitää näyttää kyntensä. EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee ilmastojohtajuutta.

Miten sinä voit vaikuttaa?

Euroopan parlamentti edustaa suoraan eurooppalaisia kansalaisia. Suomen 14 europarlamentaarikkoa ovat paljon vartijoina. Seuraa, miten suomelaiset mepit toimivat Brysselissä ja vetoa heihin ilmaston puolesta.

Hallituksen on skarpattava

Suomen nykyinen hallitusohjelma saattaa olla ilmastotavoitteiltaan kaikkien aikojen kunnianhimoisin. Nyt on kuitenkin ryhdyttävä toden teolla lunastamaan siihen kirjattuja linjauksia.

Syksyllä hallituksella on mahdollisuus tehdä tekoja ilmaston puolesta, kun budjettiriihessä viimeistellään valtion seuraavan vuoden budjetti. Myös lainsäädäntörintamalla edessä on tärkeitä hetkiä. Uusi ilmastolaki on lausuntokierroksella, ja myös WWF on kommentoimassa lakiluonnosta.

”Emme ole vielä tyytyväisiä luonnokseen. Huolena on esimerkiksi se, ettei laki velvoita kuin valtion ja kuntien virkahenkilöitä, ja kuntienkin osalta suurin varauksin. Näin monet tahot, joiden päätökset vaikuttavat Suomessa tilastoitavien päästöjen määrään, ovat lain ulottumattomissa. Tämä saattaa vaikeuttaa päästövähennysten tekemistä”, Nordman sanoo.

Miten sinä voit vaikuttaa?

Kuka tahansa voi antaa kommentteja uudesta ilmastolaista. Tee se täällä! Voit myös olla yhteydessä esimerkiksi äänestämääsi kansanedustajaan ja vaatia tätä tekemään päätöksiä ilmaston puolesta.

Kunnissa etusijalle nousevat energiavalinnat

Elokuussa uudet kunnanvaltuustot aloittivat työnsä. Valtuustot tekevät kuntalain puitteissa paljon itsenäisiä, ympäristöä koskevia päätöksiä. WWF vetoaa kuntiin, että IPCC-raportin tulokset huomioitaisiin päätöksenteossa laajasti.

”Kunnat voivat edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa etenkin energialinjauksillaan. Siirtyminen energiatehokkaaseen yhteiskuntaan, jonka tarvitsema energia tuotetaan uusiutuvista lähteistä, on tie ulos alati kuumenevasta ilmastosta”, Nordman sanoo.

Uusiutuviin energialähteisiin siirtymisen lisäksi kuntien tulee asettaa tavoitteet sille, miten paljon ja millä aikataululla ne aikovat vähentää ilmastopäästöjään sekä laadittava suunnitelma keinoista.

Miten sinä voit vaikuttaa?

Kiritä kuntapäättäjiä ilmastotekoihin. Ole yhteydessä kotipaikkasi kunnanvaltuustoon ja eri lautakuntien jäseniin ja muistuta heitä ilmastotoimien tärkeydestä.