Mikä ilmastolaki? Nämä viisi asiaa kannattaa tietää lain uudistamisesta
Suomi on uudistamassa vuonna 2015 voimaan tullutta ilmastolakia, joka ohjaa tulevia ilmastopäätöksiä. Listasimme viisi asiaa, joiden avulla pääset kartalle ilmastolain merkityksestä.
Vuonna 2015 Suomessa iloittiin, kun ilmastolaki astui voimaan ja Suomen päästövähennystavoite saatiin kirjattua. Lain mukaan Suomen tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia verrattuna vuoteen 1990. Lisäksi ilmastolaissa on määritelty, miten päästövähennyksiin johtavia suunnitelmia laaditaan ja ilmastotoimien toteutumista seurataan.
Vuoden 2015 jälkeen on kuitenkin ehtinyt tapahtua paljon. Helleaallot, tulvat, metsäpalot ja muuta sään ääri-ilmiöt ovat koetelleet ihmisiä ja luontoa ympäri maailmaa. Ilmastolaki onkin päivitettävä vastaamaan nykytilannetta. Huolena on esimerkiksi lain liian alhainen tavoitetaso.
Ilmastolain uudistus kuuluu Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan. Luonnos uudeksi laiksi oli julkisella kommenttikierroksella kesällä. Yli 400 tahoa, mukaan lukien WWF Suomi, jätti lausunnon luonnoksesta. Listasimme viisi asiaa, jotka ilmastolain uudistuksesta on hyvä tietää.
1 Päästövähennystavoitteet on saatava riittävälle tasolle
Ilmastolain ydin on Suomen päästövähennystavoite. Se ohjaa, mitä Suomi yhteiskuntana tavoittelee ja millä aikataululla. Tällä hetkellä ilmastolain tavoite on varmistaa, että Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähentyvät vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon.
”Tavoitevuosi on asetettu aivan liian kauaksi tulevaisuuteen, eikä se siten ohjaa päätöksentekoa riittävästi”, toteaa WWF Suomen ilmastovastaava Bernt Nordman.
Uuden ehdotuksen mukaan päästövähennyksille asetettaisiin välitavoitteita vuosille 2030 ja 2040, mikä on hyvä asia. Tavoitteita on kuitenkin muistettava päivittää. Nyt ehdotetut päästötasot antavat suuntaa lähivuosien päätöksille, mutta ilmastotieteen kehittyessä ja EU-tavoitteiden kiristyessä tavoitteita pitää tarkistaa ja päivittää.
Uuteen ilmastolakiin tulee myös kirjauksia Suomen hiilineutraaliudesta. Tavoitevuosi on hallituksen linjausten mukaisesti 2035. Hiilineutraalisuus tarkoittaa, että päästöt ja nielut ovat yhtä suuret. WWF korostaa, että tavoitteen saavuttamisessa päästövähennykset ovat avainasemassa.
”On muistettava, että hiilineutraalius ei voi olla ilmastotyön päätepiste. Ilmakehässä on niin paljon lämmittävää hiilidioksidia, että hiilineutraaliuden jälkeen on pyrittävä negatiivisiin päästöihin. Suomen on vuoden 2035 jälkeen pystyttävä sitomaan hiilidioksidia ilmasta enemmän kuin sitä päästetään ilmakehään. Tämä tavoite tulisi kirjata myös lakiin”, Nordman sanoo.
Avohakkuut heikentävät luonnon monimuotoisuutta ja ovat haitallisia ilmastolle.
2 Metsät ja maatalousmaat pitää saada mukaan
Tavoiteprosenttien lisäksi on tärkeää tarkastella sitä, mistä päästöistä ilmastolaissa puhutaan. WWF:n mukaan ilmastolain tulisi jatkossa käsitellä myös maankäyttösektorin päästöjä ja hiilinieluja.
Maankäyttösektorilla tarkoitetaan peltoja ja metsiä. Ne voivat sitoa ja varastoida hiilidioksidia ilmakehästä, mutta huonosti hoidettuna ne voivat olla päästölähde. Suomessa metsät sitovat hiiltä, mutta maatalousmaat puolestaan päästävät hiiltä enemmän kuin sitovat. Tämä johtuu siitä, että eloperäinen aines, esimerkiksi turve, maatuu. Osa kasvien sitomasta hiilestä jää toki maaperään muun muassa juuristoon ja sadonkorjuun jälkeen pellolle jätettyyn ainekseen.
Maaperän hiilensidonnassa on paljon tehostamisen varaa. Maatalousmaan hiilihävikkiä voidaan vähentää monin tavoin. Esimerkiksi turpeen maatumista voidaan hidastaa nostamalla pohjaveden pintaa ja viljelemällä monivuotista nurmea yksivuotisten viljojen sijaan. Syvä- ja runsasjuuristen kasvien avulla voidaan lisätä eloperäistä ainesta peltoon ja parantaa maan kasvukuntoa.
”Maankäyttösektorille tarvitaan oma ilmasto-ohjelma, jossa sovitaan, miten nieluja vahvistetaan ja päästöjä seurataan”, Nordman sanoo.
Suomi on vaurastunut fossiilisen energian turvin, joten Suomen pitää kantaa vastuunsa ilmastopäätöksissä.
3 Ilmastolaki ohjaa rahoitusta heikosti
Ilmastolaki sitoo suoraan vain valtion viranomaisia. Tämäkin on jo tärkeää, sillä viranomaisia voi haastaa oikeuteen, jos ilmastolakia ei huomioida riittävästi. Esimerkkejä ilmasto-oikeudenkäynneistä on jo nähty ympäri maailmaa.
Vaikka ilmastolaki ohjaa viranomaisten työtä, lausunnolla ollut uusi luonnos ei velvoittaisi rahoituksen huomioimista valtion budjetissa. Hyvä asia on, että eduskunnalle vuosittain annettavassa ilmastoselonteossa arvioidaan jälkikäteen rahoituksen vaikuttavuutta.
WWF:n ehdotuksen mukaan myös Suomesta annettavan kansainvälisen ilmastorahoituksen tulisi kuulua ilmastolain piiriin.
”Suomen ja muiden kehittyneiden maiden antama rahoitus on ratkaisevan tärkeä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Suomi on vaurastunut pitkälti fossiilisen energian turvin ja siksi meillä on suuri vastuu ilmastokriisin ratkaisemisessa”, Nordman toteaa.
Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, kuten tulvia.
4 KAISU, PAISU, KISSU – nämä lyhenteet on hyvä tietää
Jos päätyy oikeusministeriön Finlex-sivuille tankkaamaan ilmastolain kiemuroita, törmää sanaan suunnittelujärjestelmä. Suunnittelujärjestelmän alla vilisevät erilaiset lyhenteet, jotka tullevat tutuiksi julkisessa keskustelussa lähivuosina. KAISU, PAISU, MISU ja KISSU ovat kaikki varsin merkittäviä palasia ilmastolaissa.
KAISU tarkoittaa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa. Se koskee niin sanottua taakanjakosektoria, eli talojen lämmitystä, liikennettä ja osaa maatalouden päästöistä. PAISU, eli pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma, hyväksytään nykyisin vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Se keskittyy energiasektoriin ja teollisuuden päästöihin, joita säädellään EU:n päästökaupan avulla. Uutena lakiin tuleva maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma kantaa lyhennettä MISU.
KISSU on puolestaan ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumissuunnitelma. Suunnitelmia ilmastonmuutokseen sopeutumiseen on tehty jo aikaisemmin, mutta nyt ne saavat luontevan roolin suunnittelujärjestelmässä. Sopeutuminen on ehdottoman tärkeää, sillä ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt Suomeen. Lämpeneminen jatkuu vielä vuosikymmeniä, vaikka päästöjä leikattaisiin nopeasti.
”Etenkin maatalouden ja yhdyskuntasuunnittelun tulee sopeutua ilmastonmuutokseen, mutta myös metsätalouden haasteet ovat isot”, Nordman sanoo.
WWF ehdottaa, että kaikki ilmastopoliittiset suunnitelmat PAISUa lukuun ottamatta tarkistettaisiin jokaisella hallituskaudella.
”Jokaisen hallituksen tulee osaltaan kantaa vastuu ilmastonmuutoksen torjumisesta ja siihen sopeutumisesta.”
Koululaiset osoittivat mieltään ilmastolakossa Helsingissä vuonna 2019.
5 Kansalaisten osallistamista ei saa unohtaa
Voimassa olevassa ilmastolaissa puhutaan lähinnä tiedottamisesta lain toteutumisen suhteen, mutta osallistaminen on myös todella tärkeää. Hallitus haluaakin vahvistaa kansalaisten osallistumista ilmastolain suunnitelmien valmisteluun. Osallistamisesta on nähty viime aikoina jo rohkaisevia esimerkkejä. Ympäristöministeriö järjesti viime talvena laajan kansalaiskuulemisen KAISUsta ja sai kuukaudessa 18 378 vastausta.
Uuteen lakiehdotukseen sisältyy myös erityinen saamelaisia koskeva kuulemismenettely, mikä on ehdottoman tärkeää. Myös nuorten kuuleminen tulisi taata. Pitkän linjan ilmastovaikuttaja, tällä hetkellä WWF:n ilmasto-ohjelmassa harjoittelijana toimiva Sara Nyman haluaakin muistuttaa lain valmistelijoita nuorten erittäin olennaisesta roolista ilmastopolitiikassa.
”Lain valmistelussa haluttiin kuulla ilahduttavan laajasti nuoria. Nykyinen ehdotus ei kuitenkaan sisällä uusia keinoja tai velvoitteita nuorten osallisuuden lisäämiseksi. Nuoret elävät pisimpään nykyisen politiikan seurausten kanssa, ja siksi heillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteensa”, Nyman sanoo.
-
Näin WWF torjuu ilmastonmuutosta
- Vaikutamme ilmastopolitiikkaan Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti. Vaikutamme lainsäädäntöön, jotta ilmastokysymykset huomioidaan laajasti päätöksenteossa. Asiantuntijamme ovat myös mukana esimerkiksi kansainvälisten ilmastosopimusten valmistelussa ja valvovat niiden toteuttamista eri valtioissa.
- Järjestämme maailman suurimman ilmastotapahtuman, WWF:n Earth Hourin, joka antaa ihmisille mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä ja tehdä valintoja arjessaan ilmaston puolesta.
- Torjumme metsäkatoa Suomessa ja maailmalla muun muassa Himalajalla, Borneolla ja Itä-Afrikassa.
- Suojelemme ilmastonmuutoksesta kärsiviä eläimiä. Suomessa esimerkiksi autamme saimaannorppaa sopeutumaan vähälumisiin talviin kolaamalla apukinoksia ja tarjoamme naaleille ruokinta-automaatteja.
- Vaikutamme yrityksiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Edistämme ilmastonmuutosta hillitsevää sijoittamista yhteistyössä finanssialan kanssa. WWF:n Green Office -ympäristöjärjestelmän avulla lukuisat työpaikat pienentävät Suomessa hiilijalanjälkeään.
Auta Ilmasto-kummina
Kummina tuet poliittista vaikuttamistyötämme sekä ilmastonmuutoksesta kärsivien lajien ja elinympäristöjen suojelua koko kansainvälisen verkostomme voimin. Nyt on kiire toimia yhdessä!