Kansainvälisen ilmastopolitiikan uskottavuus pelastui vain täpärästi – 1,5 asteen tavoite ohuen langan varassa

Vaikka valtiot antoivat Glasgow’n ilmastokokouksessa paljon lupauksia, neuvottelujen lopputulos jäi pettymykseksi. Tulos riittää kuitenkin pitämään elossa toiveen maapallon keskilämpötilan nousun rajaamisesta puoleentoista asteeseen.

WWF vaati Glasgow’n kokouksesta riittäviä päätöksiä päästöjen vähentämisestä, Pariisin sopimuksen sääntökirjasta ja ilmastorahoituksesta.

Rahoitus osoittautui odotetusti neuvottelujen vaikeimmaksi kysymykseksi. Kehittyneet maat olivat osana Pariisin sopimuksen päätöksiä luvanneet 100 miljardin dollarin vuosittaisen ilmastorahoituksen kehittyville maille, mutta Glasgow’ssa lupaus petettiin.

”Monet maat ilmoittivat lisäävänsä rahoitusta, mutta päätöslauselma jäi rahoituksen osalta vaisuksi. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen käytettävä rahoitus pyritään kaksinkertaistamaan vuoden 2019 tasosta vuoteen 2025 mennessä, mutta tarve olisi moninkertainen”, WWF Suomen ilmastovastaava Bernt Nordman sanoo.

Suurin osa kokouksen osallistujamaista tiedostaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kiireellisyyden. Globaaleja päästöjä pitää vähentää 45 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2035 mennessä, jotta puolentoista asteen tavoitteessa pysytään.

”YK-järjestelmän mukaista konsensusta päästövähennysten keinoista oli kuitenkin edelleen tuskallisen vaikeaa löytää. Suuret fossiilisten polttoaineiden tuottajamaat blokkasivat ehdotukset fossiilisten polttoaineiden valtiontukien poistamisesta”, Nordman sanoo.

WWF pitää hyvänä, että valtiot pääsivät Glasgow’ssa yhteisymmärrykseen Pariisin sopimuksen sääntökirjasta. Valtioiden ilmastositoumukset (NCD-asiakirjat) päivitetään jatkossa yhteisen syklin mukaisesti viiden vuoden välein.

”Yhteinen päivityssykli on keskeinen elementti Pariisin sopimuksen toimenpanossa. Se luo pohjan toimivalle seurannalle ja maiden toimenpiteiden koordinaatioon”, sanoo Nordman.

Kansainvälisille hiilimarkkinoille saatiin sovittua säännöt, joilla ehkäistään ilmastohyötyjen kaksoislaskentaa. Viisi prosenttia kaupattavista päästövähennysyksiköistä ohjataan rahastoon, josta tuetaan kehittyvien maiden sopeutumistoimia.

“Olemme kuitenkin hyvin pettyneitä siihen, että vanhoja päästövähennysyksiköistä, joista ei ole mitään lisähyötyä ilmastolle, tuodaan uuteen Pariisin sopimuksen hiilimarkkinajärjestelmään”, Nordman sanoo.

Päätöslauselmassa maat tiedostavat, että luontokato ja ilmastokriisi pitää ratkaista yhdessä.

”Ilmastonmuutos kiihdyttää luontokatoa. Monimuotoinen luonto voi puolestaan auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Ilmastosopimuksen ja biodiversiteettisopimusten välille tarvitaan jatkossa yhä enemmän vuorovaikutusta”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Estetään ilmastokatastrofi!

Sanotaan, että olemme ensimmäinen sukupolvi, joka tuntee ilmastonmuutoksen vaikutuksen ja viimeinen sukupolvi, joka voi tehdä sille jotakin. Enää ei ole aikaa hukattavaksi.

Auta Ilmasto-kummina

Estetään ilmastokatastrofi!

Sanotaan, että olemme ensimmäinen sukupolvi, joka tuntee ilmastonmuutoksen vaikutuksen ja viimeinen sukupolvi, joka voi tehdä sille jotakin. Enää ei ole aikaa hukattavaksi.