WWF mukana historiallisissa patokaupoissa – Virtaan pienvesivoimalaitoksen purkaminen auttaa Päijänteen uhanalaisia vaelluskaloja 

Valtaosa Suomen joista ja puroista on padottu tai rakennettu täyteen muita esteitä, jotka estävät vaelluskalojen nousun lisääntymisalueilleen. Jokien patoaminen on suurin syy vaelluskalojen, kuten lohen ja taimenen, uhanalaisuuteen.

”Onneksi ihminen voi kuitenkin korjata tekemäänsä vahinkoa. Aina kun pato puretaan, kyseessä on konkreettinen ja vaikuttava teko luontokadon pysäyttämiseksi. Padon purkaminen on kuin kuuluisa hopealuoti: yksittäinen toimenpide, jolla on nopeita ja pysyviä positiivisia vaikutuksia”, WWF:n ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen sanoo.

Vaikka WWF on ollut mukana purkamassa ja ohittamassa monia patoja ja muita kalojen vaelluksen pysäyttäviä esteitä, tänään julkistettu Virtaankosken padonpurkusuunnitelma on yksi merkittävimpiä.

”Päijänteen uhanalainen taimenkanta on ollut pitkälti istutusten varassa, koska vaelluskalojen lisääntymisalueet ovat historian saatossa jääneet pääosin patojen taakse. Se, että Tainionvirta tulee virtaamaan vapaana ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin, tulee olemaan merkittävä asia Suomen toiseksi isoimman järven taimenelle”, Vilhunen sanoo.

Kosken ja siellä sijaitsevan pienvesivoimalaitoksen omistaa Virtaankosken Voima Oy, joka siirtyy Hiitolanjoen Voima Oy:n omistukseen vuoden 2022 alussa. Hiitolanjoen Voima Oy:n omistaa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, joka parhaillaan ennallistaa Hiitolanjokea Rautjärvellä purkamalla sen vesivoimapatoja. WWF on osallistunut padon purkamiseen myös Hiitolanjoella.

Virtaankosken ennallistaminen toteutetaan yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja Sysmän kunnan kanssa kosken arvokasta kulttuurimaisemaa vaalien.

Patojen purkamisessa yhteistyö toimii

Sanna Marinin hallituksen tavoite on parantaa vaelluskalojen ja uhanalaisten kalakantojen tilaa eri puolilla Suomea kansallisen NOUSU-ohjelman tuella ja toimenpiteillä. WWF on ollut viime vuosina hankkeen keskeinen yhteistyötaho. Valtio voi rahoittaa padonpurkuja 50 prosentin osuudella, joten WWF:n ja yksityisten tahojen rahallinen tuki mahdollistaa monia toimenpiteitä. Virtaankoskella WWF on yhdessä Lassi Leppisen säätiön kanssa tällä hetkellä merkittävin yksityispuolen rahoittaja vesivoimalan lunastamisessa ja kosken ennallistamisessa.

Viime vuosien aikana patoja on purettu ympäri Suomea. Myös WWF on ollut mukana yli 40 hankkeessa, joissa on poistettu pieniä ja suurempiakin patoja ja muita kalojen kutuvaelluksen tiellä olevia esteitä tai tehty rakenteita, jotka auttavat kaloja kiertämään tai ylittämään esteet.

Tällä hetkellä WWF on mukana valmistelemassa vaellusesteiden poistoja sekä ohituksia myös Hiitolanjoella, Kuusinkijoen Myllykoskella, Varkauden Ämmäkoskella, Puumalan Lieviskänkoskella, Kirkkonummen Överbyssä, Keravanjoella, ja Sipoon Brobölessä.

Virtaankosken voimalaitoksen lunastukseen ja Virtaankosken ennallistamishankkeen rahoitukseen osallistuvat maa- ja metsätalousministeriön, Pohjois-Savon elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus, Sysmän kunta, WWF ja Lassi Leppisen säätiö sekä myös yksityisiä lahjoittajia. Osa hankkeen edistämiseksi tehdyn työn kuluista on katettu Euroopan Meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) ’Vauhtia vaellukseen’-hankkeesta, jonka hanketoimijana on WWF Suomi.