Näkökulma: Metsäkadon hillitseminen tarvitsee EU:ssa selvät pelisäännöt
Laajasti kaikkia yrityksiä ja brändejä velvoittava metsäkatolainsäädäntö luo pohjan perustavanlaatuiselle muutokselle, kirjoittavat WWF:n suojelun neuvonantaja Jussi Nikula ja S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa.
Sademetsää ja muita luonnonympäristöjä raivataan edelleen hälyttävää tahtia monien kansainvälisesti kaupattavien raaka-aineiden ja tuotteiden tuotannon tieltä. Metsäkatoa saattaa aiheuttaa muun muassa soijan, palmuöljyn, puupohjaisten tuotteiden, kahvin, kaakaon, naudanlihan, ruokosokerin ja luonnonkumin tuotanto.
Metsäkato on ongelma, jossa aikamme kaksi viheliäistä kriisiä – luontokato ja ilmastonmuutos – kietoutuvat yhteen. Trooppisesta metsäkadosta aiheutuu vuosittain yhtä paljon päästöjä kuin maailmanlaajuisesta tieliikenteestä. Metsissä elää 50–80 prosenttia maanpäällisestä lajistosta.
Metsäkato on myös ihmisoikeuskysymys. Metsät ovat koti yli 800 miljoonalle ihmiselle, joista monelle luonto, sen tarjoama ravinto, muut ekosysteemipalvelut ja elinkeinot ovat olennaisen tärkeitä.
Metsäkatoon kytkeytyvät siis tiiviisti sekä luonnon itseisarvo että globaali oikeudenmukaisuus. Miten meidän kulutuksemme oikeuttaa metsien tuhoutumisen?
Tällä hetkellä ei ole täydellistä varmuutta siitä, että metsäkatoa aiheuttavia tuotteita ei päädy myyntiin Suomessa tai EU-markkinoilla. Tällaisen riskin sisältävien hyödykkeiden tuotanto on kytkeytynyt monimutkaisiin arvoketjuihin, joiden jäljittäminen on monilta osin hankalaa yrityksillekin, kuluttajista puhumattakaan.
Riskituotteita on myös Suomessa. WWF:n tuoreen selvityksen mukaan Suomessa kulutettujen hyödykkeiden tuotanto on voinut aiheuttaa metsäkatoa jopa tuhansien jalkapallokenttien kokoiselta alalta vuosittain. EU-maiden kulutus on todennäköisesti yksi suurimpia trooppisen metsäkadon aiheuttajia maailmassa.
EU on vastaamassa ongelmaan uudella lainsäädännöllä, ja Suomi muodostaa pian kantansa ehdotukseen. EU:ssa käsitellään parhaillaan muutakin yritysvastuun sääntelyä.
Jotta tuleva lainsäädäntö torjuisi metsäkatoa tehokkaasti, metsäkatolain pitää koskea poikkeuksetta kaikkia toimijoita. Sen on pureuduttava raaka-aineiden ja tuotteiden alkuperän jäljitettävyyteen.
Metsäkadon pysäyttämiseksi on tehty valtavasti työtä. Globaaleja aloitteita ja yrityskohtaisia vastuullisuussitoumuksia on lukuisia. Monet yritykset ovat tunnistaneet arvoketjujensa tärkeimmät metsäkatoriskit, ja yrityksillä on pitkälle menevää asiantuntemusta ja käytännössä jo koeteltuja toimintamalleja riskien minimoimiseksi.
Nämä keinot eivät kuitenkaan ole levinneet riittävän laajalle. Metsäkato ei ole pysähtynyt. Siksi EU:lla on nyt lähes ainutkertainen mahdollisuus korjata tilanne.
Vahva metsäkatolainsäädäntö on lukuisten yritysten ja brändien etu ja toive. Lähes 80 eurooppalaista yritystä – joukossa on kansainvälisesti tunnettuja brändejä ja myös suomalaisia toimijoita – on yhteisesti vaatinut sitovaa lainsäädäntöä metsäkatoa mahdollisesti aiheuttavien tuotteiden poistamiseksi markkinoilta.
Kuten ilmastovaikutusten sääntelyn kohdalla on huomattu, vasta laajasti kaikkia toimijoita koskeva ja velvoittava sääntely saa aikaan perustavanlaatuisen muutoksen. Kun lainsäädäntö koskee monipuolista ja laajaa yritysjoukkoa, yhteiset pelisäännöt luovat kaikille yrityksille tasapuolisen toimintaympäristön.
Tuoreen kyselyn mukaan yli 70 prosenttia EU-kansalaisista kannattaa vahvaa metsäkatolainsäädäntöä. Suomen hallituksen ja eduskunnan tulee pitää huolta, että kansalaisten enemmistön ja vastuullisten yritysten ääni kuuluu myös Suomen kannassa.
Sitova ja kattava metsäkatolaki on vastuullisten toimijoiden etu. Muutos on välttämätön, jotta metsäkatoa voidaan torjua tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti koko maailmassa.
Teksti: Jussi Nikula ja Nina Elomaa
Kirjoitus julkaistu alun perin Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 28.1.2022.