Koirista on hyötyä petovahinkojen torjumisessa, kertovat karjatilalliset WWF:n kyselyssä

WWF:n ja Suomen lammasyhdistyksen käynnistämässä hankkeessa tutkitaan, millaista hyötyä laumanvartijaeläimistä voisi olla laidunkarjan suojelussa. WWF toteutti osana hanketta kyselytutkimuksen, jossa kartoitettiin suomalaistilojen kokemuksia laumanvartijakoirien käytöstä. Vastauksia saatiin yhteensä 53.

Yleisimmät syyt laumanvartijakoiran hankintaan olivat joko omalla tilalla tai lähialueella jo tapahtunut pedon, useimmiten suden tai ilveksen, aiheuttama vahinko tai sen kohonnut uhka, petojen lisääntynyt liikkuminen alueella tai pelko petovahingon sattumisesta. Laumanvartijakoiran hankkiminen näyttää kyselyn mukaan olleen hyödyllistä: ennen koiran ottamista petojen aiheuttamia vahinkoja oli tapahtunut reilulla 40 prosentilla tiloista, kun taas koiran hankkimisen jälkeen vahinkoja oli sattunut 18 prosentilla tiloista. Jopa 88 prosenttia kyselyyn vastanneista koki, että koirasta oli hyötyä petovahinkojen ehkäisyssä paljon tai riittävästi.

“Monet suomalaiset eläintilat etsivät parhaillaan ratkaisuja petojen ja laiduneläinten turvalliseen rinnakkaiseloon sekä petovahinkojen torjuntaan. Toimivat ratkaisut laiduntavien eläinten suojaamiseksi ovat entistä tärkeämpiä, sillä luonnon monimuotoisuutta edistävää luonnonlaidunnusta halutaan lisätä Suomessa”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Eeva-Liisa Korpela.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Pedot pysyvät loitolla

Kyselyssä selvitettiin myös, miten koira suojelee eläinlaumaa pedoilta. Useimmiten koira karkottaa lähialueella liikkuvan pedon haukkumalla, merkkaamalla reviirin rajoja ja juoksemalla petoeläintä kohti. Koira voi myös mennä pedon ja karjan väliin tai kerätä karjan taakseen. Yksikään vastanneiden koirista ei paennut petoa.

“Parhaimmillaan laumanvartijakoirat voivat olla samankaltainen keino suurpedoilta suojautumiseen kuin petoaidat”, Korpela kertoo.

Merkittävää laumanvartijakoirissa on, että ne vaikuttavat vähentävän yhteenottoja petojen kanssa ja toimivat siten ennaltaehkäisevästi. Laumanvartijakoirien toimintaa ei mitatakaan parhaiten sillä, miten ne toimivat pedon kohdatessaan, vaan sillä, ettei näitä kohtaamisia tule.

”Pedot eivät tule niin lähelle tilaa kuin voisivat ilman koiria tulla. Tämä on erinomainen esimerkki siitä, miten karjaeläinten ja petojen rinnakkaiselo on mahdollista”, kertoo hankkeen projektityöntekijä Annaelina Kotilainen.

Omistajalla vastuu koirastaan

Kyselyssä kartoitettiin myös laumanvartijakoiran käytön haasteita. Isoimmaksi haasteeksi kyselyn mukaan nousee se, jos vartioiva koira työskentelee itsenäisesti useilla, kaukana toisistaan sijaitsevilla laidunalueilla ja etäällä karjatilasta, ilman omistajan valvontaa. Lain mukaan omistaja on aina vastuussa koiransa toiminnasta. Laumanvartijakoiran jättäminen työskentelemään itsenäisesti voi olla riskialtista, sillä Suomessa jokamiehenoikeudet antavat luvan kulkea myös aidatuilla alueilla ja siten laumaa vartioiva koira voi kohdata tuntemattomia ihmisiä.

”Omistajan pitää voida luottaa koiraansa ja tietää, mitä se tekee, jos laitumelle menee vieras ihminen. Moni kyselymme vastaajista toivoikin lisää tukea ja neuvoja koiran käyttöön ja kasvatukseen”, summaa Kotilainen.

Laumanvartijaeläinten käytön lisääminen Suomessa on WWF:n johtama ja ympäristöministeriön rahoittama kaksivuotinen hanke. Yhteistyökumppaneina ovat Suomen lammasyhdistys, Suomen alpakka- ja laamayhdistys ja Suomen Maremmano-Abbruzzese Seura. Karjaeläinten suojeluun etsitään keinoja, sillä laiduntavilla eläimillä on merkittävä rooli uhanalaisten perinneympäristöjen, kuten niittyjen ja hakamaiden, hoidossa.

Hankkeessa on tutkittu koirien lisäksi myös laamojen käyttöä karjan suojaamisessa. Kesällä 2021 laamat olivat kokeilussa kahdella lammastilalla ja ensimmäiset kokemukset ovat lupaavia.

Kyselyn tarkemmat tulokset ja kysymykset löytyvät raportista.