2021 patojenpurun ennätysvuosi: satoja vaellusesteitä poistettiin Euroopassa

Turhien patojen purkamisesta on tullut osa EU:n strategiaa ja innostava lumipalloilmiö. WWF Suomi on ollut mukana Suomen suurimmissa virtavesien vapauttamishankkeissa. Yksi niistä, Hiitolanjoen Kangaskoski, palkittiin vuoden 2021 Euroopan parhaana padonpurkuna.

Vuosi 2021 oli Euroopassa ennätysvuosi turhien vaellusesteiden purkamisessa. Patojen purkuja seuraavan ympäristöverkosto Dam Removal Europen laskelmiin päätyi viime vuodelta yhteensä 239 vaellusesteen purkua 17:ssä Euroopan maassa. WWF Suomen tiedossa olevien asiantuntija-arvioiden mukaan tilanne virtavesien vapauttamisessa on kuitenkin jopa tuplasti Dam Removal Europen ilmoittamaa parempi.

”Niin Suomessa, Iso-Britanniassa, kuin esimerkiksi Ranskassakin virtavesien vapauttamistoimintaa on ollut paljon, ja sitä on ollut toteuttamassa monia toimijoita. Kaikista puruista ei ole kerätty tietoja Dam Removal Europen vaatimalla tarkkuudella, jolloin nämä purut eivät ole päätyneet verkoston lukuihin mukaan. Puruista on kuitenkin olemassa asiantuntija-arviot. Todennäköisesti koko Euroopan erikokoisten poistettujen vaellusesteiden yhteenlaskettu luku vuonna 2021 on lähempänä 500”, kertoo Sampsa Vilhunen, WWF Suomen ohjelmajohtaja.

Suomessa purettiin Vilhusen mukaan vuoden 2021 aikana kaikkiaan noin 110 vaellusestettä. Niistä merkittävin osa oli metsäautoteiden yhteyteen rakennettujen siltarumpujen, korjaamista kalojen kulun näkökulmasta esteettömiksi. Suurimman osan näistä on toteuttanut Metsähallitus. Komeilla luvuillaan Suomi onkin Euroopan johtavia maita vesiesteiden purkamisessa. Myös WWF oli viime vuonna aktiivinen: WWF oli poistamassa vaellusesteitä kumppaniensa kanssa esim. Puumalassa, Tuusulassa, Espoossa, Miehikkälässä, Inkoossa, Kirkkonummella sekä Hiitolanjoen Kangaskoskella.

Viime vuoden suurimpiin saavutuksiin Suomessa kuului Hiitolanjoen Kangaskosken vesivoimalapadon purku lokakuussa 2021 yhteistyössä mm. valtion, Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiön, Rautjärven kunnan ja WWF:n kesken. Toukokuussa 2022 Dam Removal Europe valitsi Kangaskosken purun vuoden 2021 parhaaksi padonpuruksi.

Hiitolanjoki on Suomen suurin joen ennallistamishanke. Joessa elää Suomen viimeinen alkuperäinen ja luonnonvarainen järvilohikanta, Laatokan lohi, jota vastaavaa ei löydy muualta Suomesta. Pääsy joen yläjuoksulle ja nyt vapautettaville koskille on virtaavassa vedessä lisääntyvälle Laatokan lohelle elintärkeää. Siksi Hiitolanjoen Suomen puolella olevat voimalaitospadot on päätetty purkaa. Niistä ensimmäinen, Kangaskoski, purettiin viime vuonna. Lahnasenkoski ja Ritakoski ovat vuorossa seuraavaksi. On arvioitu, että vaellusesteiden poistuessa Hiitolanjoesta kehittyy Suomen merkittävin järvilohijoki.

Suomi kuuluu niihin harvoihin maihin, joissa puretaan myös vesivoimaloiden yhteydessä olevia patoja. Monien pienten vesivoimaloiden tuottama energiamäärä jää helposti häviävän pieneksi, jolloin niiden purkaminen ja jokien vapauttaminen virtavesilajien käyttöön on katsottu paremmaksi vaihtoehdoksi. Selkeiden ympäristöhyötyjen lisäksi vapautetut joet ja kosket tuovat alueille etuja matkailijoita ja paikallisia houkuttelevina virkistäytymis- ja kalastuspaikkona.

Tutkimusten mukaan Euroopan joissa ja puroissa on arvioitu olevan yhteensä noin 1,2 miljoonaa patoa tai muuta vaellusestettä. 15 prosenttia niistä, eli noin 180 000, on arvioitu ilman käyttötarkoitusta oleviksi ja näin tarpeettomiksi. Jokia on padottu esimerkiksi vesivoiman tuotantoa varten, tulvasuojelutarkoituksiin, maa- ja metsätalouden tarpeisiin. Jokien pirstaloitumisella on ollut katastrofaaliset vaikutuksia jokiekosysteemeille. Living Planet Reportin mukaan esimerkiksi maailman vaelluskalakannat ovat pienentyneet 93 prosenttia.

Myös Suomessa virtavesien patoamisen ja perkaamisen seurauksena virtavesilajistomme on laajasti uhanalaistunut. Esimerkiksi vaelluskalamme ovat tätä nykyä uhanalaisia. Jopa 90 prosenttia Suomen lohikannoista on menetetty ja 60 meritaimenjoesta on jäljellä enää 11. Yksi Euroopan Unionin biodiversiteettistrategian pääelementeistä onkin palauttaa vähintään 25 000 kilometriä jokia vapaana virtaaviksi vuoteen 2030 menneessä. Tähän turhien patojen poistaminen on erinomainen työkalu.

”Aihe on nyt kuuma ja patojen purku etenee lumipalloilmiönä pitkin Eurooppaa kovaa vauhtia. Se on aivan mahtavaa”, iloitsee Sampsa Vilhunen Lissabonissa järjestettävästä Connected Rivers -seminaarista.

Sinua saattaa kiinnostaa