WWF:n Kalaopas päivitetty: tuoreimmat vastuullisen kalan suositukset ovat täällä

WWF:n Kalaopas on jälleen päivitetty. Oppaamme on ohjannut kalan vastuulliseen kuluttamiseen liikennevaloin jo vuodesta 2006. Vihreällä merkityissä lajeissa kalakannat ovat elinvoimaisia ja pyynti ei aiheuta ympäristöhaittoja. Keltaisella merkittyjen lajien kohdalla kestävyys vaihtelee alueittain: kalakannat saattavat olla heikkoja tai ylikalastettuja tai kalastus- ja kasvatusmenetelmät ympäristölle haitallisia. Punaisella merkityt lajit ovat uhanalaisia tai voimakkaasti ylikalastettuja tai pyyntiin käytetään tuhoisia kalastusmenetelmiä. Lisäksi lajin kasvatuksella on merkittäviä ympäristövaikutuksia.

WWF:n irrottautuminen MSC-sertifikaatista näkyy Kalaoppaassa suositeltujen kalalajien vähentymisenä.

Tämän vuoden merkittävin muutos on, että WWF:n jo syyskuussa 2021 tiedottama luopuminen MSC- ja ASC-sertifikaattien automaattisesta suosittelusta näkyy nyt myös Kalaoppaassa. Aikaisemmin näiden sertifikaattien tuotteet ovat saaneet automaattisesti vihreän valon. Enää näin ei ole, vaan Kalaoppaan suositukset perustuvat jatkossa vain WWF:n omiin taustaselvityksiin.

”Sertifiointien piiriin on tullut yhä enemmän sellaisia kaloja ja mereneläviä, joiden sertifiointia emme ole voineet tukea. Esimerkiksi Atlantin sinievätonnikalan kalastus ei ole kestävää MSC-sertifikaatista huolimatta”, perustelee WWF Suomen suojeluasiantuntija Matti Ovaska päätöstä.

WWF korostaa, että sertifikaatit ovat edelleen tärkeitä työkaluja. Ne voivat parantaa kalastuksen ja vesiviljelyn laillisuutta ja jäljitettävyyttä sekä kehittää kalastushallinnon toimivuutta alueilla, joissa ongelmia tällä hetkellä on.

”Tuontikalaa ostaessa sertifioitu tuote on yhä parempi kuin sertifioimaton. WWF ei kuitenkaan voi enää suositella sertifiointia vedenpitävänä takeena vastuullisesti pyydetystä kalasta”, Ovaska sanoo.
Muutos näkyy Kalaoppaassa niin, että vihreällä merkittyjä, eli WWF:n vastuullisiksi suosittelemia, kaloja ja mereneläviä on huomattavasti aiempaa vähemmän. Esimerkiksi kalapakasteissa yleisesti käytettyä alaskanseitiä ei enää löydy vihreältä listalta.

”Suositeltavien vaihtoehtojen vähäisyys kertoo maailman kalakantojen heikosta tilasta ja kalastushallinnon toimimattomuudesta. Keskeinen ongelma sekä Suomessa että maailmalla on myös puutteellinen tieto kalakannoista”, Ovaska analysoi.

Suomen merialueilta pyydetty siika pysyy keltaisella – kantojen elpymistä odotetaan

Vaellussiikakannat ovat kärsineet ja uhanalaistuneet jokien patoamisen seurauksena. Merialueen siiankalastukseen saatiin vuonna 2013 säätely- ja hoito-ohjelma, mutta valitettavasti merkittävää kantojen elpymistä ei ole nähtävissä. Erityisesti Merenkurkussa ja Selkämerellä suurin osa siikasaalista on nuorta kalaa, joka ei ole ehtinyt lisääntyä.

“Olemme olleet huolissamme, tippuuko merialueen siika Kalaoppaassa jopa punaiselle listalle”, kertoo Ovaska. Siian verkkokalastuksen säätelyä on määrä tiukentaa vuoden 2023 alusta lähtien, mutta muutos on vasta maa- ja metsätalousministeriön käsittelyssä.

”Tarve siikakantojen suunnitelmalliselle hoidolle ja tiukemmalle kalastuksensäätelylle on ilmeinen ja toteutuessaan niillä pitäisi olla positiivinen vaikutus. Lisäksi siian kalastus on vähentynyt merkittävästi viime vuosina. Näillä perusteilla pidämme suosituksemme siian osalta ennallaan, vaikka siiankalastuksen säätelyssä ei toistaiseksi olla päästy tavoitteisiin”, toteaa Ovaska.

Ruotsissa kasvatetulle kirjolohelle vihreää valoa

Kuluttajien ja kalakaupan kannalta positiivinen uutinen on, että myös Ruotsissa kasvatettu kirjolohi sai Kalaoppaassa vihreän valon. Suomessa kasvatettu kirjolohi on ollut suositeltavien joukossa jo vuodesta 2014. Muutokseen vaikuttivat erityisesti kalanrehun vastuullisuuden ja jäljitettävyyden parantuminen sekä yleisesti kirjolohen kasvatuksen ympäristövaikutusten väheneminen.

“Ruotsissa kasvatetun kirjolohen kohdalla muutoksen syyt ovat samat kuin kotimaisella kirjolohella aikaisemmin. Ruotsin kirjolohella on vankka asema Suomen markkinoilla, sillä suomalaisilla yrityksillä on huomattavaa tuotantoa myös Ruotsissa. Lienee perusteltua sanoa, että suomalaisten yritysten tekemä kehitystyö vaikuttaa positiivisesti myös Ruotsin puolella”, Ovaska sanoo.