Näin tutustut lähiluontoon yhdessä lapsen kanssa – poimi talteen 9 hauskaa ideaa metsäretkelle

Metsät ovat monessa mielessä hyvinvointimme lähde. Liikkuminen metsässä tutkitusti muun muassa lievittää stressiä sekä laskee verenpainetta. Metsät tukevat myös immuunijärjestelmäämme, ja on osoitettu, että ne ehkäisevät pienten lasten sairastumista.

Metsässä kulkiessa kannattaakin käyttää kaikkia aisteja: kuunnella metsän äänimaailmaa, tunnustella pehmeää sammalpeitettä jalkojen alla sekä hengittää keuhkot täyteen raikasta ja hapekasta ilmaa. Lapsille metsät tarjoavat monipuolisen leikkiympäristön ja mainiot puitteet esimerkiksi majan rakentamiseen. Myös isoja kiviä, erikoisen muotoisia puita, kantoja ja oksia voi havaita loputtomasti.

Kokosimme vinkit, mitä kaikkea lähimetsässä voi tutkailla yhdessä lapsen kanssa.

1. Etsikää ja nimetkää viisi eri metsälajia

Kuinka monta eri metsälajia , kuten hyönteistä ja lintua, voitte nähdä? Entäpä huomaatteko eläinten jättämiä jälkiä ympäristössä, kuten papanoita tai puun rungosta irrotettua kaarnaa?

Kaiken kaikkiaan Suomen metsissä elää yli 20 000 lajia: nisäkkäitä, lintuja, hyönteisiä, kasveja ja sieniä. Metsiä voi siis perustellusti kutsua todellisiksi monimuotoisuuden kehdoiksi! Metsät ovat myös koti yli 800 uhanalaiselle lajille, joista suurin osa elää Etelä-Suomen metsissä.

2. Kuunnelkaa linnunlaulua

Keskittykää hetkeksi metsän äänimaailmaan. Erotatteko linnunlaulua metsän huminan keskeltä? Entä osaatteko nimetä linnut niiden laulun perusteella?

Metsän suojassa asuu monia kotipihojenkin lintulaudoilta tutuksi tulleita visertäjiä, kuten varpusia ja tiaisia sekä suurempia petolintuja ja pöllöjä. Vaikka oksistoissa vilkkaasti lenteleviä lintuja saattaa olla haastavaa nähdä, voi monen lajin oppia tunnistamaan niiden äänestä. Esimerkiksi keltaisesta vatsastaan ja höyhenpuvustaan tunnetun talitiaisen voi tietää olevan lähistöllä, jos latvustoista kuuluu ”titi-tyy” tai ”ti-tyy”. Viserrys, tikkojen nakutus sekä erilaiset vihellykset ja rääkäisyt ovat oleellinen osa metsien äänimaisemaa.

3. Tarkastelkaa metsän elämää eri kerroksissa

Katselkaa ympärillenne ja etsikää mahdollisimman paljon erilaista kasvillisuutta ja muuta metsän elämää. Minkä muotoisia, värisiä ja kokoisia puita, oksia ja pensaita näette? Entä mikä on suurin tai pienin löytämänne eläin- tai kasvilaji?

Kuten me ihmiset, myös metsät rakentuvat eri kerroksista. Metsän kasvillisuus voidaankin jakaa neljään kerrokseen: sammalista ja jäkälistä koostuvaan pohjakerrokseen, kenttäkerrokseen, jonka kasvillisuuteen lukeutuvat erilaiset varvut, kuten mustikka ja puolukka, sekä pensaskerrokseen ja ylimmän kasvillisuuskerroksen muodostavaan puukerrokseen.

Suuri osa metsän elämästä on silmiltämme piilossa. Maanrajassa käy kova vilinä, ja esimerkiksi muurahaisten aherrusta on kiehtovaa seurata. Maaperässä elää valtavat määrät erilaisia bakteereja, sienirihmastoa, hyönteisiä ja toukkia. Laaja lajikirjo onkin tyypillistä luonnontilassa olevilla metsille. Jokaiselle lajille on myös oma paikkansa metsän ainutlaatuisessa ekosysteemissä, jossa kaikki lajit elävät vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

4. Nimetkää havaitsemanne puulajit

Nimetkää kolme puulajia ja pohtikaa, millaisessa ympäristössä puulajit viihtyvät. Entä kuinka vanhaksi arvioisitte tarkastelemanne puun?  Osaatteko nimetä myös metsätyypit, missä nimeämänne puut kasvavat?

Suomesta löytyy useita eri metsätyyppejä, joista tunnetuimpia ovat kangasmetsät, lehdot sekä turvemaat. Kangasmetsille ominaista on runsas varpukasvillisuuden, kuten kanervien, määrä. Kuivassa kangasmetsässä mänty on yleisin puulaji, kun taas tuoreessa kangasmetsässä pääpuulajina on kuusi ja kenttäkerroksen vallitsevana kasvilajina on usein mustikka. Lehdot ovat puolestaan lehtipuuvaltaisia ja luonnoltaan monipuolisia ja reheviä vehreikköjä. Harvinaisin lehtotyyppi Suomessa on jalopuulehto, jonka puulajistoon kuuluvat muun muassa vaahterat, tammet sekä lehmukset. Turvemaihin lukeutuvat esimerkiksi kuusivaltaiset ja varjoisat korvet sekä puustoiset suot eli rämeet, joissa kasvaa usein kitukasvuisia mäntyjä.

5. Laskekaa lahopuut

Kuinka monta lahopuuta löydätte? Tarkastelkaa lahopuita myös lähempää: huomaatteko puissa hyönteisiä sekä niiden ja lintujen tekemiä onkaloita ja koloja?

Toisin kuin moni saattaa luulla, metsään jätetty kuollut puu ei ole merkki huonosta metsänhoidosta, vaan osoitus todellisesta ympäristöteosta! Iso osa metsien uhanalaisista lajeista on nimittäin riippuvaisia juuri lahopuista. Moni metsän asukas tarvitsee lahopuuta joko elinympäristökseen, suojaksi tai jälkeläisten kasvupaikaksi. Maassa makaavista puunrungoista löytyy esimerkiksi mielenkiintoisia kääpä-, jäkälä- ja sammallajeja tutkailtaviksi. Lahopuut toimivat myös hiilivarastona jopa useiden vuosikymmenten ajan, joten ne ovat tärkeitä ilmaston lämpenemisen hillitsemisen kannalta.

6. Katselkaa kukkia

Löydättekö metsästä kukkia? Miltä ne näyttävät ja tuoksuvat? Valitkaa lempikukkanne ja selvittäkää esimerkiksi kännykän kuvahaulla, minkä nimisiä ne ovat.

Metsissämme kasvaa paljon erilaisia kukkia, jotka viihtyvät niille tyypillisissä kasvuympäristöissä. Esimerkiksi alkukeväästä äitienpäivän aikaan valoisat metsät täyttyvät valkovuokoista ja sinivuokoista. Muita tunnettuja metsissä viihtyviä kukkia ovat esimerkiksi kosteissa kangasmetsissä yleisesti esiintyvä metsätähti, kuivissa kangasmetsissä viihtyvä käenkaali sekä ravinteikasta kasvuympäristöä suosiva kielo. Muistutathan lasta varovaisuuteen kielon kanssa, sillä sen kukat ja marjat ovat myrkyllisiä. Lisäksi varjoisista ja sammalpohjaisista kuusimetsistä pitävä vanamo sekä kesä-heinäkuussa suoalueilla kukkiva suopursu ovat molemmat tunnettuja mieleenpainuvasta tuoksustaan.

7. Etsikää erilaisia pörriäisiä

Tarkastelkaa hyönteispölyttäjien puuhia. Kuinka kauan ne viihtyvät yhdessä kukassa ja millaista ääntä ne pitävät? Yrittäkää myös arvata, mihin kukkaan kukkia pölyttävä hyönteinen siirtyy seuraavaksi. Entä pystyttekö bongaamaan yhden perhosen, kovakuoriaisen tai kimalaisen sekä nimeämään ne?

Siellä missä on kukkia, on usein myös erilaisia hyönteispölyttäjiä. Esimerkiksi marjakasveja pölyttäviä hyönteisiä tarvitaan, jotta me ja metsän asukit saamme syksyn tullen nauttia runsaasta marjasadosta. Suomessa tärkeitä pölyttäjiä ovat muun muassa kimalaiset, perhoset, kovakuoriaiset ja kukkakärpäset.

8. Pelatkaa arvausleikkiä

Valitkaa itseksenne jokin asia, jonka näette ympäristössä, esimerkiksi tietty puulaji tai iso kivi. Älkää kertoko valintojanne muille. Muut yrittävät arvailla valittua kohdetta kysymällä kysymyksiä, kuten ”voiko sen päällä istua?” tai ”voisiko sen laittaa taskuun”.

9. Valitkaa lempipaikkanne metsästä

Metsäretken päätteeksi jokainen voi valita oman lempipaikkansa. Oliko se mahdollisesti puro, jonka ylititte vai esimerkiksi upea näköala, joka avautui kukkulan päältä? Voitte myös kertoa metsäretkenne kohokohdista. Oliko mielenkiintoisinta seurata muurahaisten keon rakennusta vai oliko eväiden syöminen retken paras asia?

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Suojellaan yhdessä luontoa kaikille tuleville pennuille ja lapsille – tutustu yhteistyömallistoomme Reiman kanssa

Monien Suomen metsälajien tulevaisuus on uhattuna. Voimme turvata uhanalaisten metsälajien tulevaisuuden lisäämällä metsien suojelua sekä jättämällä enemmän puustoa hakkaamatta metsähakkuiden yhteydessä.

Tule mukaan auttamaan metsiä! Julkaisemme 18.7.2022 yhteistyökumppanimme Reiman kanssa malliston, joka on kunnianosoitus luonnon monimuotoisuudelle. Reima lahjoittaa jokaisesta ostetusta Reima x WWF -tuotteesta 2 euroa WWF:n maailmanlaajuisen luonnonsuojelutyön tukemiseen.

Yhteistyömallisto on tehty ympäristöystävällisistä materiaaleista: sisävaatteet valmistetaan sertifioidusta luomupuuvillasta, jonka viljelyssä ei ole käytetty haitallisia hyönteismyrkkyjä tai kemiallisia lannoitteita, joten mehiläiset ja koppakuoriaisetkin voivat paremmin.

Vaatteiden ympäristöystävällisyyden lisäksi tuotteiden kestävyys ja pitkäikäisyys on tärkeää Reimalle. Luonnonvaroja käytetään kestävämmin, kun sama vaatekappale siirtyy sisarukselta toiselle ja perheestä toiseen. Reima on sitoutunut säästämään maapallomme kallisarvoisia luonnonvaroja. Yritys on jo alkuvuodesta 2022 asettanut ensimmäisenä suomalaisena vaatealan yrityksenä kansainvälisen Science Based Targets -aloitteen mukaiset päästövähennystavoitteet. Tavoitteet koskevat niin Reiman omaa toimintaa kuin koko yrityksen arvoketjua.