Onko päästöjen kompensoiminen ilmastoteko? WWF murtaa kompensoinnin myyttejä

Mitä tarkoittaa päästökompensaatio?

”Kompensaation perusajatus on, että yhdessä paikassa syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä hyvitetään tai tasapainotetaan jossain muualla esimerkiksi sitomalla hiilidioksidia ilmakehästä. Käytännössä kompensaatiohankkeen toteuttaja on eri taho kuin rahoittaja, ja näiden välinen linkki on niin sanottu hiilikrediitti, eli todistus, jolla käydään kauppaa vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla. Päästökompensaatio on vapaaehtoista, sillä tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö ei velvoita kompensoimaan päästöjä. Toimivan kompensaatiomekanismin edellytyksenä on, että kompensaatiomaksuilla rahoitettaisiin tehokkaita toimia, joilla vähennetään päästöjä ja/tai sidotaan hiilidioksidia ilmakehästä. Valitettavasti tämä on selvitysten perusteella hyvin harvinaista.” 

Mikä on WWF:n kanta yksityishenkilöiden tekemiin päästökompensaatioihin?

”Ensisijaisesti kannustamme elämäntapaan, jossa suoria ja välillisiä päästöjä syntyy vain vähän. Sellaisia päästöjä, joita ei voi jostain syystä vielä välttää, voi kompensoida. Siinä tapauksessa on syytä varmistaa, että rahoilla todellakin tehdään jotain ilmaston kannalta hyödyllistä.” 

Entä mikä on WWF:n kanta yritysten tekemiin päästökompensaatioihin?

”Päästöjen vähentäminen on aina ensisijainen vaihtoehto ja välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tämä periaate koskee sekä yrityksen omia päästöjä että sen hankkimia raaka-aineita, energiaa ja palveluita. WWF kannustaa yrityksiä vähentämään päästöjään Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti eli siten, että maapallon lämpeneminen saadaan rajoitettua 1,5 asteeseen. Yrityksen resurssit tulee ensisijaisesti valjastaa tähän, mutta jäljelle jääviä päästöjä voi kompensoida rahoittamalla ilmastotoimia toisaalla. Siinä tilanteessa yrityksen vastuulla on kuitenkin varmistaa, että sen rahoilla todellakin tehdään ilmaston kannalta hyödyllisiä toimenpiteitä.  

Mitkä ovat yritysten tärkeimpiä vastuita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?

”Yrityksen päävastuu on vähentää päästöjä koko arvoketjussaan Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Kun yritys toimii 1,5 asteen mukaisen päästövähennyspolun mukaisesti, se voi toteuttaa niin sanottuja lisäisiä ilmastotoimia – ja niihin WWF myös kannustaa. Yritysten tärkeimmät lisäiset ilmastotoimet ovat investoinnit oman arvoketjun päästöjen lisävähentämiseksi, välttämättömien ilmastoratkaisujen rahoittaminen ja laadukkaiden kompensaatiohankkeiden rahoittaminen hankkimalla hiilikrediittejä. WWF:n mielestä yrityksen ilmastostrategian ei tule perustua pelkkiin päästökompensaatioihin, eikä tuotteita tai palveluja tule markkinoida hiilineutraaleina, jos väite perustuu pelkästään päästökompensaatioihin.” 

Voiko yritys väittää itseään hiilineutraaliksi, jos se vain kompensoi päästönsä?

”Alueelliseen tarkasteluun kehitetyn hiilineutraalisuuskonseptin soveltaminen yritystasolla on osoittautunut erittäin haasteelliseksi. WWF kannustaa yrityksiä rakentamaan ilmastostrategiansa Science Based Targets initiativen (SBTi) Net Zero Standardin pohjalta.” 

Jos yritys kompensoi päästöjä, mitä sen tulisi huomioida?

”Jos yritys haluaa kompensoida jäljelle jääviä päästöjä, sen tulee selvittää huolellisesti hiilikrediittien laatu ennen hankintapäätöstä. Vähintään kreditin ostajan on varmistettava, että rahoitettavat toimenpiteet ovat lisäisiä, eli ne eivät toteutuisi ilman kompensaatiorahoitusta ja toimenpiteiden vaikutukset ovat pysyviä. Kreditin ilmastohyötyjen on oltava riippumattoman tahon todentamia ja hankkeesta luodut hiilikrediitit vastaavat sen todellisia ilmastohyötyä, eli ettei samaa hyötyä ole myyty useammalle asiakkaalle. On myös tärkeää, että maa, jossa hanke toteutetaan, on tehnyt omaan kasvihuonekaasukirjanpitoonsa vastaavansuuruisen mukautuksen Pariisin sopimuksen Artikla 6:n mukaisesti. Lisäksi hankkeesta ei saa koitua haittaa luonnon monimuotoisuudelle tai vesistöjen tilaan, eikä hankealueen asukkaiden oikeuksia saa loukata. Yrityksen tulee myös muistaa, ettei hiilikredittien hankinta automaattisesti oikeuta yritystä käyttämään hiilineutraalisuusväittämiä markkinointiviestinnässään.”

Mitä ongelmia kompensaatioihin liittyy?

”Iso ongelma on, että kompensaation mahdollisuus voi vähentää yrityksen kiinnostusta vähentää päästöjään. Lisäksi hiilikrediittien arvoketjun kaikkiin osiin liittyy riskejä ja ongelmia. Rahoitettavat hankkeet voivat olla niin huonosti suunniteltuja ja toteutettuja, ettei niistä loppujen lopuksi koidu ilmastohyötyä tai ne voivat aiheuttaa merkittävää haittaa luonnolle. Hankkeissa saatetaan luoda päällekkäisiä hiilikrediittejä, eli sama ilmastohyöty myydään useammille asiakkaille. Varsinaisen ilmastohankkeen ja siitä luodun hiilikreditin lopullisen ostajan välillä voi myös olla niin monta välikättä, että vastuut hämärtyvät ja merkittävä osa rahasta katoaa matkan varrella. Haastetta lisää se, ettei vapaaehtoiseen päästökompensaatioon kohdistu julkista sääntelyä.” 

Suositteleeko WWF yksittäisiä sertifiointijärjestelmiä?

”WWF ei suosittele mitään tiettyä hiilikrediittien sertifiointijärjestelmää. Vaikka sertifiointijärjestelmällä voi olla hyviä prosesseja ilmastohankkeiden laadun varmistamiseksi, yksittäisten hankkeiden kanssa voi silti syntyä ongelmia. Yksityisiä sertifiointijärjestelmiä on lukuisia, kuten maailmanlaajuiset Gold Standard ja Verra. Lisäksi Suomen markkinoilla on useita toimijoita. WWF on ollut mukana perustamassa ja kehittämässä Gold Standardia ja se on kuulunut parhaiden sertifiointijärjestelmien joukkoon. Gold Standard -sertifiointi ei kuitenkaan takaa 100 prosentin varmuudella kaupattavan hiilikrediitin laatua. Korostamme, että hiilikreditin ostajalla on aina viime kädessä vastuu siitä, mitä rahoillansa hankkii ja mihin sitä käyttää.”