WWF:n Panda-palkinto saaristoluonnon vieraslajien torjuntaan sekä luontokatoa konkreettisesti ilmentävään päiväperhosseurantaan

WWF:n Panda-palkinto myönnettiin tänä vuonna kahdelle luonnon monimuotoisuutta eri tavoin tukevalle taholle. Panda-palkinnon avulla ympäristöjärjestö WWF haluaa tukea ja kannustaa hankkeita, jotka toimivat konkreettisesti luonnon- ja ympäristönsuojelun puolesta.

”Haluamme palkinnolla turvata hankkeiden erinomaisen työn jatkumisen ja toivomme, että myös viranomaistahot tukevat toimintaa tulevina vuosina. Toivomme palkinnon kannustavan myös muita tekemään töitä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Saaristoluonnon hoito- ja suojeluyhdistys (SLHSY) on perustettu vuonna 2018, mutta sen toiminnan juuret ulottuvat vuoteen 2006, jolloin minkin poistotyötä alettiin laajentaa Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla Saaristomerellä.

Saaristossa erityisesti minkki ja supikoira aiheuttavat erittäin suurta vahinkoa vesilintujen pesinnälle syömällä hautovien emojen munat ja joskus emotkin pesästä. SLHSY:n puheenjohtaja Tommy Arfmanin mukaan jo vieraspetojen hajujäljet voivat karkottaa linnut pesintäpaikoilta.

Minkin ja supikoiran poisto saaristoluonnosta onkin luonnonsuojelijoiden ja riistahallinnon yhteinen tavoite, jolle tarvitaan sitoutuneita, ammattitaitoisia ja arvostettuja toteuttajia myös kentällä. Erityisen tärkeää vieraslajien poistaminen on herkästä saaristoluonnosta, jossa vieraslajit uhkaavat niin alkuperäistä monimuotoista kasvillisuutta kuin linnustoakin.

”Saaristossa on niin vahva kanta maassa pesiviä lintuja, että siellä nopeasti leviävät vieraspedot ovat erityinen uhka linnustolle. Yksi supipariskunta saattaa saada jopa 15 poikasta kesässä, ei siinä jää millekään linnuille tilaa”, kertoo Arfman.

Supikoira leviää saaristossa, koska aikuiset yksilöt lähtevät etsimään omaa reviiriä ja liikkuvat yhä uusille saarille. GPS-seurannat tuoneet paljon tietoa lajien liikkeistä ja käyttäytymisestä saaristossa.

Palkintorahat SLHSY aikoo käyttää kalustehankintoihin, kuten uuteen työveneeseen. Yhdistyksen toimialue ulottuu Loviisasta Ahvenanmaalle ja keväinen hoitoaika on lyhyt. Venekalusto, jossa voi yöpyä mahdollistaa sen, että saaristossa voi viipyä vaikka kaksi viikkoa kerralla. Tämä tekee vieraslajien poistosta tehokkaampaa”, sanoo Arfman.

Valtakunnallinen päiväperhosseuranta (NAFI) on Suomen pitkäaikaisin ja kaikille avoin hyönteisluonnon monimuotoisuutta seuraava hanke. Melkein joka toinen Suomen päiväperhoslajeista on arvioitu joko silmälläpidettäväksi tai uhanalaiseksi ja luontokato näkyy konkreettisesti myös päiväperhosseurannassa.

Vuodesta 1991 alkaen valtakunnalliseen päiväperhosseurantaan on osallistunut yli 1 100 vapaaehtoista luontoharrastajaa, joiden havainnoista Lajitietokeskukseen on kertynyt yli kuuden miljoonan perhosen tietovaranto. Sitä on hyödynnetty monipuolisesti Suomen uhanalaisten lajien arvioinnissa ja luonnontilan seurannassa sekä tutkimuksissa, opinnäytetöissä ja kirjahankkeissa. Perhosia seuraamalla saadaan vihiä myös muun luonnon monimuotoisuuden tilasta.

”Rahallista arvoa vapaaehtoisten tekemälle työlle on vaikea edes arvioida, mutta se noussee hyvinkin miljooniin euroihin. Olennaisempaa on 6,6 miljoonan päiväperhosen tietovarasto, jota kolmen vuosikymmenen aikana on ehditty hyödyntää monin tavoin – uhanalaisarviointien ohella niin tieteellisissä tutkimuksissa kuin Suomen luonnon monimuotoisuuden seurantaan liittyvissä kansallisissa ja kansainvälisissä velvoitteissa”, kertoo seurannasta vastaava Kimmo Saarinen.

Panda-palkinnolla tuetaan luonnonsuojelua kansalaistoimintana. On tärkeää palkita innovatiivisuutta, rohkeutta ja aitoa rakkautta luontoon, sanoo WWF Suomen hallituksen varapuheenjohtaja ja Panda-palkinnon raadin puheenjohtaja Heidi Andersson.

”Vieraslajien poistaminen on välttämätöntä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Saaristoluonnon hoito- ja suojeluyhdistys tekee vaativaa ja raskasta työtä poistaessaan supikoiria ja minkkejä saaristoluonnosta. Päiväperhosseuranta taas on esimerkki kaikille sopivasta luonnonsuojelusta. Työ on kuitenkin erittäin tärkeää, sillä päiväperhoset ilmentävät konkreettisesti luontokatoa monien perhoslajien ollessa uhanalaisia.”

WWF Suomi on jakanut Panda-palkinnon vuodesta 1999 lähtien, ja se on yksi Suomen suurimmista ympäristöpalkinnoista. Palkinnolla halutaan edistää aktiivisia luonnon- ja ympäristönsuojeluhankkeita. Viime vuonna Panda-palkinto jaettiin Suomen vapaa-ajankalastusmuseosäätiölle.