Laamakameralle tallentui kesäviikko laitumella – lampaiden ja laamojen yhteiselosta saatiin arvokkaita havaintoja

Laamakamera seurasi yhdellä Mikkolan tilan laidunlohkoista lampaiden ja laamojen yhteiseloa niin kauan, kun laidunnettavaa riitti. Tilalla tehdään arvokasta maisemanhoitotyötä muun muassa jokien suojavyöhykkeitä ylläpitämällä ja luonnonlaidunnus on tärkein keino perinnemaisemiemme lajiston turvaamiseksi. Ennakkoarvion mukaisesti lampaat saivat työnsä tehtyä viikossa, ja siirtyvät kameroiden suljettua laiduntamaan seuraavalle alueelle. Laitumen tapahtumat keräsivät kameran aukiolon aikana 43 000 katselukertaa.  

Yksi laamakameran tapahtumia tiiviisti seurannut henkilö oli laumanvartija-hankkeen projektityöntekijä Annaelina Kotilainen. Hänen mukaansa viikon aikana saatiin vahvistettua se, mitä toivottiinkin: laamat tarkkailevat aktiivisesti ympäristöä ja reagoivat ulkopuolisiin ärsykkeisiin menemällä niitä kohti. 

”Ihmisen läsnäolo vaikuttaa eläinten käyttäytymiseen. Kuvaamalla eläimiä saatiin hyvää informaatiota siitä mitä laitumella tapahtuu, kun ihminen ei ole paikalla”, Kotilainen kertoo.  

Kulunut viikko oli siis laitumella varsin rauhallinen, eikä havaintoja petoeläimistä tehty. Toisinaan laamakamerassa nähtiin traktoreita ja laitumelle tarkastuskäynnille tulevia tilan omistajia. 

”Laamat kuitenkin reagoivat hyvin ohikulkeviin koneisiin ja ihmisiin ja ne aktivoituivat jo kauan ennen kuin ärsyke näkyi kamerassa.” 

Luontoliven laamakameraa seuranneet katsojat jakoivat omia havaintojaan verkkosivuilta löytyneen lomakkeen avulla. Yleisöhavainnot toimivat tärkeänä lisätyökaluna laamojen käyttäytymisen tarkkailuun. Eräs havainto johti tallenteiden tarkempaan tutkimiseen, kun kuvassa näkyi jotain poikkeuksellista. Tallenteiden tarkan tutkimisen jälkeen tultiin siihen tulokseen, että kyseessä oli takapellolla käyskentelevä kauris. 

Hankkeessa mukana olevan WWF:n suojeluasiantuntija Eeva-Liisa Korpelan mukaan kameroiden avulla päästiin myös seuraamaan laumanvartijatoiminnan kannalta erittäin keskeistä laamojen ja lampaiden laumautumista. 

”Jos laamat eivät koe lampaita omaksi laumakseen, niin eivät ne halua myöskään puolustaa niitä”, Korpela kertoo. 

Laamakamera vahvisti jo etukäteen tehdyn havainnon siitä, että Mikkolan tilalla toista kesää työskentelevät Jingo ja Timotei olivat sopeutuneet hyvin lammaslaumaan. Laamojen havaittiin seuraavan lammaslauman toimintaa ja liikkeitä aktiivisesti, pitäen laumaan kuitenkin pientä etäisyyttä.  

”Lampaat pitivät laamoja myös selvästi osana laumaansa”, Korpela toteaa. Lampaat eivät näyttäneet pelkäävän tai väistävän isokokoisia laamoja.  

Korpela on tyytyväinen viikon aikana saatuihin havaintoihin, jotka vahvistivat ennakko-odotuksia laamojen käyttäytymisen suhteen. Voidaan siis todeta, että laamat ovat tarkkaavaisia ja valppaita, mikäli ne laumautuvat vartioitavien lampaiden kanssa. Laamat seuraavat sekä lampaiden toimintaa, että ympäristöään aktiivisesti, sekä kiertelevät laidunta säännöllisesti ikään kuin tarkistaakseen, että kaikki on kunnossa. 

Laamakamera toimii osana WWF:n toteuttamaa ja ympäristöministeriön rahoittamaa kaksivuotista laumanvartijahanketta, jossa kartoitetaan laumanvartijaeläinten käyttömahdollisuuksia lampaiden ja petoeläinten rauhallisen rinnakkaiselon turvaamiseksi. Työ laumanvartijahankkeen parissa jatkuu laamakameran sulkemisen jälkeenkin. Hanke tuottaa tietoa laumanvartijaeläinten käyttömahdollisuuksista, ja tutkimuksen avulla pyritään turvaamaan sekä perinnemaisemisen suojelulle erittäin tärkeiden laiduntajien että petoeläinten rauhallinen rinnakkaiselo. 

Kirjoittaja: Heidi Volotinen