Odotettu vesilain uudistus nytkähti eteenpäin
WWF:n ja muiden luonnonsuojelujärjestöjen aloitteesta hallitusohjelmaan kirjattu lakimuutos suojelee etenkin uhanalaisia vaelluskaloja.
Suomessa on yli 500 patorakennelmaa, joiden joskus jopa satoja vuosia vanhoista luvista puuttuu niin sanottu kalatalousvelvoite eli esimerkiksi velvollisuus järjestää kalan esteetön kulku padon ohi. Esteetön kulku voidaan toteuttaa vaikkapa rakentamalla kalatie padon yhteyteen.
Nämä padot ovat kalojen vaellusesteitä, joista syntyviä haittoja vaelluskalakannoille ei tarvitse huomioida. Niitä kutsutaankin nollavelvoitepadoiksi. Nykyinen vesilaki ei mahdollista kaloja suojelevien velvoitteiden lisäämistä patojen vesitalouslupaan jälkikäteen.
Suurin osa nollavelvoitepadoista ei ole enää energiantuotannossa, tai ne ovat energiantuotannon kannalta merkityksettömän pieniä. Ne aiheuttavat kuitenkin vaelluskaloille yhtä suurta haittaa kuin energiavarmuuden kannalta merkittävämmät vesivoimapadot.
”Teimme yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton ja Suomen Vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestön kanssa vuonna 2017 aloitteen vesilain muuttamiseksi. Vaellusesteisiin ja niiden lupiin on voitava lisätä viranomaisen tarpeelliseksi katsomia ympäristövelvoitteita, jotta voimme pysäyttää vaelluskalojen jatkuvan uhanalaistumisen ja osakantojen häviämisen”, sanoo Sampsa Vilhunen, WWF:n meri- ja sisävesityön ohjelmajohtaja.
Luonnonmukaiset virtavesiekosysteemit ovat maailman uhanalaisimpia luontotyyppejä. Suomen vaelluskaloista on tullut uhanalaisia jo vuosikymmeniä sitten, pääosin tuhoisan vesirakentamisen johdosta.
Vesilain muutos saatiin mukaan nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan, mutta asian toimeenpano on pahasti viipynyt.
”On hienoa, että ympäristön kannalta tuhoisan lainkohdan päivittäminen lajikatoa estäväksi on viimein nytkähtänyt eteenpäin. Oikeusministeriö on kutsunut koolle seurantaryhmän arvioimaan vesilain päivittämistä. Olemme ilomielin mukana lakimuutoksen valmistelussa, johon aloite tuli nimenomaan järjestökentästä”, Vilhunen riemuitsee.
Lakimuutoksen valmiiksi saaminen hallituskauden aikana vaatii kiireellistä käsittelyä.
”Mutta vaelluskalojen suojelu on myös tulevien hallitusten ja meidän kaikkien yhteinen tehtävä”, Vilhunen toteaa.