YK:n ilmastokokouksessa tehtävä tiukkoja päätöksiä — nykymenolla maapallo lämpenee yli 1,5 asteen tavoitteen

YK:n ilmastokokous järjestetään tänä vuonna Egyptin Sharm el-Sheikhissä. WWF:n ilmastovastaava Bernt Nordman saapui Egyptiin perjantaina, ja seuraa kaksi viikkoa kestäviä neuvotteluita tiivisti niiden loppuun asti. Ilmastokokous järjestetään pitkästä aikaa afrikkalaisessa maassa, ja toiveissa on, että Afrikan maille tärkeät kysymykset nousevat neuvotteluiden keskiöön.  

”Afrikka on ilmastonmuutoksen eturintamassa, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset aiheuttavat valtavia tuhoja maanosassa. Kuivuus, lämpöaallot, myrskyt ja tulvat uhkaavat elinkeinoja, infrastruktuuria ja ihmishenkiä, ja aiheuttavat samalla valtavia taloudellisia menetyksiä”, Nordman kuvailee. 

Tilanne on epäreilu, sillä ilmastonmuutoksesta aiheutuvat kustannukset lankeavat tällä hetkellä köyhimmille maille ja ihmisille, jotka ovat vähiten vastuussa ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta. Siksi ilmastokokouksessa tulisikin tehdä päätös erillisen rahoitusmekanismin perustamisesta ilmastonmuutoksesta johtuvien menetysten ja vahinkojen korvaamiseksi. 

”Mailla, joiden historialliset päästöt ovat ilmastonmuutoksen aiheuttaneet, on myös suurin vastuu kulujen korvaamisesta. Suomen tulee osana EU-ryhmää edistää päätösten syntymistä menetysten ja vahinkojen rahoituksesta”, Nordman toteaa. 

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

1,5 asteen tavoite vaatii tiukkoja päätöksiä

195 valtiota sitoutui vuonna 2015 Pariisin sopimuksessa pysäyttämään ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen. Tavoitteeseen pääseminen vaatii tiukkaa kiriä ilmastotoimissa, sillä tämänhetkisillä toimilla maapallon keskilämpötila lämpenisi YK:n ympäristöohjelman (UNEP) tuoreen raportin mukaan vuosisadan loppuun mennessä 2,5 asteella. Ero saattaa kuulostaa pieneltä, mutta näin suuren lämpenemisen seuraukset olisivat katastrofaaliset sekä ihmisille että luonnolle. 

”Fossiilisten polttoaineiden käyttö on suurin syy ilmaston lämpenemiseen. Ilmastokokouksessa tulee saada aikaan tiukkoja linjauksia fossiilienergian alasajosta, jotta ilmastonmuutos saadaan todella pysähtymään 1,5 asteeseen”, Nordman sanoo. 

Neuvotteluissa ei tule myöskään unohtaa luonnon ja ilmaston yhteyttä. Luonnon häviäminen kiihdyttää ilmastokriisiä, ja luonto köyhtyy ilmaston lämmetessä. Siksi nämä kriisit tulee ratkaista yhdessä. WWF pyrkii nostamaan ilmastokokouksessa esiin niin kutsuttujen luontopohjaisten ratkaisujen merkitystä ilmastokriisin ratkaisussa. Luontopohjaisten ratkaisujen avulla voidaan puuttua samalla kertaa sekä ilmastonmuutokseen että luontokatoon. 

”Luonnolla on valtava potentiaali ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Esimerkiksi viljelemällä ruokakasveja puiden seassa voidaan ehkäistä maaperän eroosiota ja tulvia hillitä kaupunkikosteikkojen avulla. Luonnonympäristöt, kuten metsät, toimivat myös hiilinieluina, jotka hillitsevät ilmaston lämpenemistä sitomalla hiilidioksidia itseensä.”