Saamelainen ilmastoneuvosto luo pohjaa oikeudenmukaisemmalle ilmastopolitiikalle

Saamelaisten kotiseutualueella, pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, ilmasto lämpenee huomattavasti koko maailman keskilämpötilaa nopeammin. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutukset – kuten sääolosuhteiden, kasvillisuuden ja eläimistön muutokset – ovat jo nykyisellään vaikuttaneet merkittävästi saamelaisten kulttuuriperinteiden ja perinteisten elinkeinojen harjoittamisen edellytyksiin. Jotta saamelaisalueilla tapahtuviin muutoksiin ja niitä koskeviin riskeihin voidaan löytää riittäviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja, tulee saamelaisten näkökulmien ja perinteisen tiedon olla keskeisessä roolissa ilmastopoliittisessa päätöksenteossa. Keväällä Suomeen perustettava saamelainen ilmastoneuvosto onkin vaikuttavan ilmastotyön kehittämisen kannalta merkittävä avaus oikeaan suuntaan.

Luontokeskeisyys avaa uusia näkökulmia

Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa virallisesti tunnustettu alkuperäiskansa. Alkuperäiskansojen kulttuureita kuvaillaan tutkimuskirjallisuudessa yleisesti länsimaisia kulttuureita luontokeskeisemmiksi. Luontokeskeisessä eli ekosentrisessä maailmankuvassa ihminen nähdään osana luontoa, eikä muiden lajien yläpuolella tai niistä erillisenä. Luonnolla on itseisarvo, eikä sitä nähdä ainoastaan taloudellisen arvonsa kautta, ihmisten vapaasti hyödynnettävänä resurssina. Luontokeskeinen maailmankuva huomioiden ei lienekään ihme, että kaikesta jäljellä olevasta luonnon monimuotoisuudesta 80 prosenttia sijaitsee alkuperäiskansojen perinteisillä kotiseutualueilla. Tilanne on nurinkurinen, sillä alkuperäiskansat muodostavat vain noin viisi prosenttia koko maailman väkiluvusta.

Alkuperäiskansojen kulttuurissa sekä perinteisessä tiedossa piileekin vahvaa potentiaalia ja näkökulmia, jotka voivat avata uudenlaisia mahdollisuuksia oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan toteuttamiseen. Esimerkiksi kokemusperäinen ja kattava paikallisen luonnon, sääilmiöiden ja eläimistön tuntemus tulisi nähdä päätöksenteon voimavarana. Tällaisen tiedon tärkeä rooli sekä ilmastonmuutoksen että luontokadon hillinnässä on tunnustettu esimerkiksi YK:n biodiversiteettisopimuksessa sekä Pariisin ilmastosopimuksessa (artikla 7[5]).

Kansainvälinen edelläkävijä

Keväällä perustettava saamelainen ilmastoneuvosto tulee olemaan yksi maailman ensimmäisiä kansallisen tason elimiä, joka sisällyttää alkuperäiskansojen näkökulman ilmastopoliittisiin suunnitelmiin ja toimiin. Neuvostolla onkin potentiaalia toimia kansainvälisenä esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä alkuperäiskansojen kulttuurien suojelusta, alkuperäiskansojen osallistamisesta sekä perinteisen tiedon huomioimisesta osana ilmastopolitiikkaa.

Neuvosto tulee koostumaan sekä saamelaisen perinteisen tiedon haltijoista että eri tieteenalojen edustajista, ja sen on määrä toimia Suomen ilmastopaneelin rinnalla toisena riippumattomana asiantuntijaelimenä kansallisen ilmastopolitiikan valmistelussa. Sen suunniteltuihin tehtäviin lukeutuu muun muassa saamelaista kulttuuria ja saamelaisten oikeuksia tukevan tietopohjan luominen kansallisen ilmastopolitiikan arviointia ja seurantaa varten.

WWF:n näkemyksen mukaan neuvoston rooli ei kuitenkaan saa jäädä ainoastaan reaktiiviseksi, vaan sillä tulee olla mahdollisuus soveltaa tuottamaansa tietopohjaa ja tuoda esiin toimia ilmastonmuutoksen saamelaiskulttuurille aiheuttamien riskien hillitsemiseksi. Lisäksi neuvostolla tulisi olla mahdollisuus osallistua Suomen kannanmuodostukseen EU-asioissa.

Tasa-arvoinen ilmastopolitiikka vaatii itsemääräämisoikeutta

Ilmastokriisin ja luontokadon hillinnässä tullaan tarvitsemaan moninaista tietoa sekä innovaatioita, niin kansainvälisesti kuin kansallisesti. WWF kannustaa siihen, että saamelaisen ilmastoneuvoston tuottamaa tietopohjaa hyödynnettäisiin laajalti ja kokonaisvaltaisesti Suomen ilmastopolitiikkaa koskevissa suunnitelmissa.

Saamelaisten osallistamisen sekä perinteisen tiedon huomioimisen ilmastopolitiikassa tulee pohjautua tasa-arvoon sekä saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumiseen. Paitsi ihmisoikeuksien näkökulmasta, tämä on tärkeää myös ilmastopolitiikan tehokkuuden kannalta: esimerkiksi hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on todennut alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden parantavan kansallisten, alueellisten ja kansainvälisten ilmasto-ohjelmien suunnittelua. Myös alkuperäiskansojen mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen ovat riippuvaisia itsemääräämisoikeudesta. Saamelaisen ilmastoneuvoston perustaminen onkin hyvä alku, mutta vaatii rinnalleen itsemääräämisoikeuden toteutumista tukevia toimia, kuten saamelaiskäräjälain uudistusta sekä kansainvälisen ILO169-sopimuksen ratifiointia.

Teksti: Edda Sundström