Näkökulma: Ympäristötoimet pitää nähdä osana turvallisuuspolitiikkaa

Naton tuoreena jäsenenä Suomen on huomioitava ilmasto- ja luontokriisien vaikutukset turvallisuuteen aiempaa paremmin, kirjoittavat WWF:n kansainvälisen ohjelman johtaja Anne Tarvainen ja hankekoordinaattori Emma Viitanen.

Luontokato ja ilmastokriisi etenevät yhä huolestuttavaa vauhtia, ja siksi on selvää, ettei millään yhteiskunnan alueella voida luistaa ympäristötoimista. Tämän on huomioinut myös puolustusliitto Nato, joka asetti kesällä 2022 tavoitteekseen olla maailman johtava organisaatio ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutusten ymmärtämisessä ja niihin varautumisessa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Naton strategiassa ilmastonmuutos tunnistetaan merkittävänä turvallisuusuhkana seuraavien 10 vuoden aikana.

Tutkimukset osoittavat ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen moninkertaistavan turvallisuusriskejä. Ne heikentävät vesistöjen, metsien ja hedelmällisen maaperän laatua ja saatavuutta, mikä voi johtaa konflikteihin. YK:n ympäristöjärjestö UNEP on arvioinut, että 40 prosenttia sisällissodista vuosien 1950 ja 2010 välillä linkittyi luonnonvaroihin. Myös elannon hankkiminen vaikeutuu: perinteisten elinkeinojen, kuten pienviljelyn, muuttuessa mahdottomaksi osa ihmisistä turvautuu rikolliseen toimintaan elantonsa turvaamiseksi. Poliittinen epävakaus, rikollisuus ja kilpailu luonnonvaroista aiheuttavat myös olosuhteiden pakosta muuttoliikettä, minkä uskotaan vain lisääntyvän maapallon lämmetessä ja luonnon köyhtyessä. Pohjolassa ilmastonmuutos voi lisätä geopoliittista jännitettä arktisella alueella. Jääkentän pieneneminen lisää alueen meriliikennettä ja kilpailu alueen luonnonvaroista voi kasvaa, kun kaivoksia voidaan avata helpommin.

Samalla kun ilmasto- ja luontokriisit lisäävät turvallisuuteen liittyviä riskejä ja uhkakuvia, ne heikentävät kykyä niiden hallitsemiseen: esimerkiksi sään ääri-ilmiöt ja luontokato voivat vaikuttaa sotilaallisen kaluston toimivuuteen ja energian saatavuuteen. Siksi on selvää, että ympäristötoimet ovat olennainen osa turvallisuuspolitiikkaa. Nato-jäsenenä meidän tulee sitoutua puolustusliiton tavoitteeseen vastata ja varautua ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutuksiin. Sitoutumisen tulee näkyä jo kotimaassa, sillä Suomi on sitoutunut moniin ilmasto- ja luontotavoitteisiin, kuten suojelupinta-alan kasvattamiseen 30 prosenttiin ja hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Näistä tavoitteista ei ole varaa peruuttaa.

Kehittyvissä maissa Suomen tulee edistää turvallisuutta ja vakautta kohdistamalla lisää kehitysyhteistyövaroja erityisesti luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon aiheuttamien turvallisuusuhkien huomioiminen ja niihin vastaaminen tarjoavat Suomelle mahdollisuuden edistää ulkopolitiikkamme tärkeimpiä päämääriä: rauhaa, vakautta, turvallisuutta ja ihmisoikeuksia. Suomessa on näistä aiheista laajaa asiantuntijuutta ja osaamista, mikä voi luoda meille tärkeän ja merkittävän roolin myös Natossa. Nyt tutun asiantuntemuksen rinnalle pitää nousta ääni ilmaston ja luonnon puolesta.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien mielipideosastolla 14.4.2023.

Ohjelmajohtaja
Anne Tarvainen
Hankekoordinaattori
Emma Viitanen

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.