WWF vastasi Petteri Orpon hallituskysymyksiin – Nämä ympäristöasiat huomioitava hallitusohjelmassa

Kysymykset on numeroitu vastaamaan Petteri Orpon puolueille lähettämiä kysymyksiä.

1. Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?

”Maapallon luonto on köyhtynyt hälyttävällä vauhdilla. Käynnissä on maailmanlaajuinen sukupuuttoaalto, joka on ensimmäistä kertaa ihmisen aiheuttama. Myös Suomessa luonnon tila on heikentynyt edelleen.

Suurimpia syitä luonnon köyhtymiseen ovat elinympäristöjä tuhoava maankäyttö ja luonnonvarojen ylikulutus. Ilman luonnonvarojen ylikulutuksen purkamista ei ole kestävää kehitystä. Myös haitalliset vieraslajit, saasteet ja ilmastonmuutos uhkaavat luonnon monimuotoisuutta.

Myös ilmastokriisin hillitsemisellä on kiire. Koska luonnon köyhtyminen ja ilmastonmuutos liittyvät vahvasti toisiinsa, nämä ongelmat on myös ratkaistava yhdessä.

Seuraavan hallituksen tärkeimpiä tehtäviä on vastata näihin valtaviin haasteisiin. Kyse ei ole ainoastaan ympäristöstä, vaan ihmisistä, taloudesta ja yhteiskunnasta: Nykyinen tapamme elää uhkaa luontoa ja sitä kautta myös meitä. Olemme täysin riippuvaisia luonnon meille tarjoamista ekosysteemipalveluista kuten puhtaasta vedestä, ruuasta ja ilmasta sekä lääkeaineita tarjoavista lajeista.

Ympäristön suojeleminen on myös ihmisten suojelemista.”

12. Millä keinoin olisitte valmiita keventämään ihmisille, yrityksille ja julkiselle sektorille normeista ja byrokratiasta aiheutuvia kustannuksia sekä hallinnollista taakkaa?

”Byrokratian ja normien keventämiselle on perusteensa, mutta ympäristöä suojaavaa lainsäädäntöä ja hallintoa ei saa purkaa tai heikentää tällä verukkeella. Ympäristölainsäädäntö ja -hallinto eivät ole Suomen kehityksen este.”

13. Millä konkreettisilla keinoilla parantaisitte suomalaisen ruoantuotannon ja metsätalouden tulevaisuutta?

Yksi merkittävä ruuantuotannon mahdollisuus on saada lisää suomalaisia menestystarinoita kasvipohjaisesta ruuantuotannosta. Kasvipohjaiset elintarvikkeet voivat nousta merkittäviksi vientituotteiksi ja työllistäjäksi vauhdilla kasvavilla markkinoilla. Vaihtoehtoisten proteiinien arvioidaan kattavan vuoteen 2035 mennessä jopa 22 prosenttia maailman proteiinimarkkinoista, jos alan kasvua edistetään.

Lähes 30 suomalaista elintarvikealan yritystä ja muuta elintarvikealan toimijaa vaatikin yhdessä WWF:n kanssa, että seuraava hallitus laatii kattavan kasvipohjaista ruokaa edistävän investointipaketin.

Esimerkiksi Tanskassa kasvipohjaisten elintarvikkeiden kehittämiseen tämän vuosikymmenen aikana on myönnetty 168 miljoonan euron kehittämisrahasto. Jos kestävämpään ruokajärjestelmään ei panosteta, on vaikea saavuttaa Suomen ilmastotavoitteita.

Viimeistään nyt on herättävä ruoan murrokseen. Suomessa on hyvät raaka-aineet ja vahva elintarvikeosaaminen, mikä luo erinomaisen pohjan kehitystyölle. Yrityksillä on tässä merkittävä rooli, mutta työ tarvitsee vauhdittajaa ja valtion panosta esimerkiksi koulutuksen sekä tutkimuksen eteenpäin viemisessä.

Tuki kasvipohjaisille elintarvikkeille olisi hyödyksi monella tavalla. Se lisäisi Suomen kilpailukykyä globaaleilla elintarvikemarkkinoilla, toisi lisää työpaikkoja kestävälle ja uudistumiskykyiselle kentälle, positioisi Suomen ratkaisijaksi ruokakriisin keskellä ja vahvistaisi Suomen omavaraisuutta.

Ruuantuotanto aiheuttaa maailmanlaajuisesti noin neljänneksen kasvihuonekaasuista ja vaikuttaa myös luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. Erityisen kuormittavaa ympäristölle on eläinperäisen ruuan tuotanto.

Metsät puolestaan ovat tärkeä osa suomalaista sielunmaisemaa ja tärkein luonnonvaramme. Metsissä elää yli puolet Suomen lajeista. Metsien monimuotoisuus ja monien lajien tulevaisuus on kuitenkin uhattuna metsiä yksipuolistavien metsänhoitotapojen, lahopuun hävittämisen, avohakkuiden ja ojituksen seurauksena. Tilannetta pahentaa se, että hakkuumääriä on kasvatettu tuntuvasti viime vuosina.

Iso uhka metsäluonnolle ovat etenkin avohakkuut, jotka ovat olleet suomalaisessa metsänhoidossa vallitseva käytäntö vuosikymmenten ajan. Suomessa avohakataan vuosittain yli 100 000 hehtaaria metsiä, ja avohakkuisiin perustuva metsätalous on ajanut sadat metsälajit sukupuuton partaalle, ja seuraukset ovat muutenkin karut: Metsät ovat nuorentuneet ja niiden puusto on yksipuolistunut, kun luonnontilassa puusto on eri-ikäistä ja monilajista. Muutama vuosikymmen sitten neljänneksi yleisin lintulajimme hömötiainen on nyt erittäin uhanalainen. Vanhat puujätit, jotka ovat tärkeitä pesäpuita petolinnuille, ovat miltei hävinneet. Samalla tuhansille lajeille elintärkeän lahopuun määrä on romahtanut. Avohakkuut ovat haitallisia myös ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. Avohakatusta alueesta tulee hiilen lähde 15–30 vuodeksi, ja hakkuisiin liittyvä maanmuokkaus purkaa maaperässä olevaa hiilivarastoa.

Talousmetsien käsittelyn on muututtava, jotta Suomen metsäluonnon tulevaisuus voidaan turvata. Ekologisesti kestävällä metsätaloudella voidaan turvata metsiemme ja soidemme monimuotoisuus, säilyttää vesistömme puhtaina ja ylläpitää ilmastonmuutosta hillitseviä metsien hiilinieluja. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi hakkuita on vähennettävä ja puun käytössä keskityttävä määrän sijaan laatuun, jolloin taloushyötyjen saavuttamisen ja ympäristönsuojelusta huolehtimisen yhteensovittaminen onnistuu paremmin. Lisäksi metsien käsittelyn monipuolistaminen on tärkeää. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea siirtymistä laajoista avohakkuista metsän jatkuvaan kasvatukseen. Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen – ja siten metsäluonnon monimuotoisuuden lisääminen – kasvattaisi metsien vastustuskykyä ilmastonmuutoksen takia lisääntyviä tuholaisia ja sään ääri-ilmiöitä vastaan ja takaisi puuntuotannon ja metsäteollisuuden toimintaedellytykset tulevaisuudessa.”

14. Miten edistäisitte talouskasvua, elinvoimaa sekä yritysten ja yrittäjien toimintaedellytyksiä koko Suomessa? Miten vahvistaisitte Suomen houkuttelevuutta investointikohteena?

”Vihreän siirtymän, eli muun muassa siirtymisen fossiilisista uusiutuviin energialähteisiin, tukemisen tulee olla seuraavan hallituksen budjetoinnin keskiössä. Vihreä siirtymä tarjoaa myös kestävän ratkaisun ruokaturvaan ja energian saatavuuteen, joiden merkitys on noussut Ukrainan sodan myötä keskusteluun. Seuraavan hallituksen tulee luoda kestävän kehityksen budjetti, ja ”Do no harm” -periaate täytyy ottaa osaksi kaikkea budjetointia. ”Do no harm” -periaatteella tarkoitetaan sitä, etteivät mitkään toimet saa vaikeuttaa ympäristö- tai ilmastotavoitteiden toteutumista. Olemalla vihreän siirtymän edelläkävijä Suomi kasvattaa myös mahdollisuuksiaan merkittäviin investointeihin. Vihreä siirtymä tulee toteuttaa oikeudenmukaisesti.

Suomen maakuvassa vahvoina teemoina on ympäristö ja kestävyys. Tämä avaa mahdollisuuksia kestävien investointien houkutteluun Suomeen, mutta samalla on huomioitava, että toiminta Suomessa on aidosti kestävää.”

16. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot päästöjen vähentämiseksi? Millä keinoin olette valmiita edistämään Suomen hiilineutraalisuustavoitetta ja suomalaisten yritysten puhtaan viennin kasvattamista? Oletteko valmiita luomaan edellytykset uusille ydinvoimainvestoinneille ja pienydinvoimalle?

”Suomeen tulee luoda liikenteen ja työkoneiden fossiilisten polttoaineiden päästökauppa. Sillä varmistetaan fossiilisten polttoaineiden käytön päättyminen. Suomen järjestelmä on syytä rakentaa EU:n liikennepolttoaineiden päästökaupan mukaiseksi. Päästökauppa voi korvata tai täydentää nykyisen sekoitevelvoitteen. Liikenteen päästökauppa pitää luoda oikeudenmukaisella tavalla sisältäen kompensaatiomekanismeja vähävaraisille ja panostuksia vaihtoehtoisiin liikkumismuotoihin, kuten julkiseen liikenteeseen.

Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen pitää luoda oma toimenpideohjelma. Tavoitteena on saada maataloussektori samalle päästövähennysuralle kuin päästökauppasektori. Kasvipohjaiset tuotteet tuovat kiinnostavan kasvun mahdollisuuden ruokavientiin. 

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU) pitää päivittää heti hallituskauden alussa, sillä kesällä 2022 hyväksytty MISU on todettu täysin riittämättömäksi. Erityisenä painopisteenä tulee olla metsänielujen kääntäminen kasvuun. Se edellyttää perusteellista suunnanmuutosta metsäpolitiikassa. Monipuolista ohjauskeinovalikoimaa pitää hyödyntää hakkuiden laskemiseen kestävälle tasolle. Metsäkatomaksulla ja muilla veroilla sekä metsänhoidon ohjeistuksella tulee kannustaa yksityisiä metsänomistajia lisäämään talousmetsien hiilinieluja. Yhteiskunnan pitää kannustaa metsäteollisuutta siirtymään nykyistä pitkäikäisempien tuotteiden valmistamiseen.

Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen on hidasta ja hyvin kallista. Sen sijaan olisi syytä panostaa uusiutuviin energianlähteisiin perustuvan sähkön tuotantoon sekä energiatehokkuutta lisääviin ratkaisuihin.”

17. Miten torjuisitte luontokatoa ja vahvistaisitte luonnon monimuotoisuutta?

”Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Nyt on tärkeää pitää tästä sitoumuksesta kiinni. Sitoumus sisältää tuen kehitysmaille luontokadon lopettamiseen, joka tarkoittaa kehitysyhteistyön kohdentamista luonnon monimuotoisuuden suojeluun.

Erityisen tärkeää olisi, että Suomi laatii YK:n luontosopimuksen toimeenpanoon kansallisen biodiversiteettistrategian ja panee toimeen EU:n biodiversiteettistrategian. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa, että Suomi suojelee 30 prosenttia pinta-alastaan, josta kolmannes on tiukasti suojeltua. Jotta luontokato voidaan pysäyttää, suojelu on toteutettava alueellisesti kattavasti ja luontotyypeittäin edustavasti.

Lisäksi Suomen on kannatettava biodiversiteettistrategiaan kuuluvaa EU:n ennallistamisasetusta ja pantava se toimeen kotimaassa. Luonnon suojeleminen ja ennallistaminen tuottavat elinvoimaisen luonnon lisäksi ilmastohyötyjä muun muassa vahvistamalla hiilinieluja, jotka ovat välttämättömiä Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen toteutumiselle.

Lisäksi on tärkeää taata rahoitus suojelu- ja ennallistamistoimille. Helmi-, METSO- ja NOUSU-ohjelmat sekä Vesiensuojelun tehostamisohjelma on muutettava pysyviksi ja niiden rahoitus on moninkertaistettava. Luonnonsuojeluun tulee suunnata 1 prosentti BKT:sta. Rahoitus voidaan taata purkamalla ja uudelleensuuntaamalla ympäristölle haitallisia tukia.

Kaikkien jäljellä olevien vanhojen ja luonnonmetsien suojelu on tärkeää, ja se tulee aloittaa valtion omistamista metsistä. Potentiaalisille suojelukohteille tarvitaan kiireesti hakkuukielto, kunnes suojelukohteiden määrittely on valmistunut. Metsien kannalta keskeistä on myös metsänhoidon tapojen muuttaminen siten, että jatkuva kasvatus otetaan pääasialliseksi toimintamalliksi.

Lisäksi muun muassa turhaan ojitetut suot on ennallistettava, vesistöjen hoidossa on siirryttävä kokonaisvaltaiseen valuma-aluekohtaiseen suunnitteluun ja metsälaki ja vesilaki on päivitettävä.

Tärkeää on myös muistaa, ettei luontokato pysähdy, jos ei ilmastonmuutosta saada hillittyä, ruokajärjestelmää muutettua kestäväksi ja ylikulutusta pysäytettyä.

Suojelutoimien lisäksi YK:n luontosopimuksen tavoitteiden mukaisesti on vähennettävä tuotannon ja kulutuksen haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Tämä tarkoittaa Suomen ekologisen jalanjäljen pienentämistä, siirtymistä kestäviin tuotanto- ja kulutustapoihin.”

(Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.)

18. Sitoudutteko Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa ja puolustusliitto Natossa? Oletteko sitoutuneet aloitteellisen ja rakentavan EU-politiikan tekemiseen mahdollisessa hallitusvastuussa? Mitkä ovat mielestänne Suomen tärkeimmät EU-vaikuttamisen kohteet vaalikauden aikana?

”Euroopan unionin lainsäädäntö ohjaa Suomenkin lainsäädäntöä. Suomen ympäristölainsäädännöstä jopa 80 prosenttia tulee suoraan EU:sta, mikä on hyvä asia. Suomen on oltava edelleen vahva osa EU:ta ja edistettävä siellä ympäristönsuojelua ja kehitysyhteistyötä. Hallituksen ensi metreillä tärkeä asia on EU:n ennallistamisasetuksen tukeminen.”

19. Miten rakentaisitte Suomen roolia aktiivisena sekä turvallisuutta ja vakautta lisäävänä Naton jäsenenä? Oletteko valmiita pitämään puolustusmenot 2 prosentissa BKT:sta ja tekemään tarvittavat panostukset Suomen huoltovarmuuden turvaamiseen?

”Puolustusliitto Naton tuoreena jäsenenä Suomen on huomioitava ilmasto- ja luontokriisien vaikutukset turvallisuuteen aiempaa paremmin. On selvää, ettei millään yhteiskunnan alueella voida luistaa ympäristötoimista. Tämän on huomioinut myös  Nato, joka asetti kesällä 2022 tavoitteekseen olla maailman johtava organisaatio ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutusten ymmärtämisessä ja niihin varautumisessa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Naton strategiassa ilmastonmuutos tunnistetaan merkittävänä turvallisuusuhkana seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Tutkimukset osoittavat ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen moninkertaistavan turvallisuusriskejä. Ne heikentävät vesistöjen, metsien ja hedelmällisen maaperän laatua ja saatavuutta, mikä voi johtaa konflikteihin. Nato-jäsenenä meidän tulee sitoutua puolustusliiton tavoitteeseen vastata ja varautua ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutuksiin. Sitoutumisen tulee näkyä jo kotimaassa, sillä Suomi on sitoutunut moniin ilmasto- ja luontotavoitteisiin, kuten suojelupinta-alan kasvattamiseen 30 prosenttiin ja hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Näistä tavoitteista ei ole varaa peruuttaa.

Kehittyvissä maissa Suomen tulee edistää turvallisuutta ja vakautta kohdistamalla lisää kehitysyhteistyövaroja erityisesti luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon aiheuttamien turvallisuusuhkien huomioiminen ja niihin vastaaminen tarjoavat Suomelle mahdollisuuden edistää ulkopolitiikkamme tärkeimpiä päämääriä: rauhaa, vakautta, turvallisuutta ja ihmisoikeuksia.

Suomessa on näistä aiheista laajaa asiantuntijuutta ja osaamista, mikä voi luoda meille tärkeän ja merkittävän roolin myös Natossa. Nyt tutun asiantuntemuksen rinnalle pitää nousta ääni ilmaston ja luonnon puolesta.”

22. Sitoudutteko yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen Suomen rakentamiseen? Sitoudutteko kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamiseen?

”Puhdas, terveellinen ja kestävä ympäristö on globaali ihmisoikeus, ja Suomen on edistettävä myös tämän vuoksi luontokadon pysäyttämistä. Maailman valtioiden tulee taata jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön. Suomella on erinomainen tilaisuus olla jatkaa edelläkävijänä päätöksen toimeenpanossa ja oikeudenmukaisessa ilmasto- ja luontopolitiikassa. Ilmasto- ja luontokysymykset ovat merkittävässä roolissa myös Suomen ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa, joka korostaa myös oikeudenmukaisen siirtymän tärkeyttä. Suomi on hallituskauden alussa YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsen.“