Hallitusneuvottelut alkoivat Säätytalolla – nämä kolme asiaa neuvottelijoiden tulee muistaa
Seuraavat neljä vuotta ovat ratkaisevassa asemassa luontokadon pysäyttämisessä ja ilmastonmuutoksen torjumisessa.
1 Luontokato ja ilmastokriisi on ratkaistava nyt
Maapallon luonto on köyhtynyt hälyttävällä vauhdilla. Käynnissä on maailmanlaajuinen sukupuuttoaalto, joka on ensimmäistä kertaa ihmisen aiheuttama. Suurimpia syitä luonnon köyhtymiseen ovat elinympäristöjä tuhoava maankäyttö ja luonnonvarojen ylikulutus.
Myös ilmastokriisin hillitsemisellä on kiire. Luontokato ja ilmastokriisi ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa ja siksi ne on myös ratkaistava yhdessä. Nämä kriisit eivät uhkaa vain luontoa, vaan myös meitä ihmisiä, taloutta ja yhteiskuntaa. Nykyinen tapamme elää uhkaa luontoa ja sitä kautta myös meitä. Olemme täysin riippuvaisia luonnon meille tarjoamista ekosysteemipalveluista, kuten puhtaasta vedestä ja ruuasta.
Tuleva hallitus ei saa tinkiä Suomen tavoitteesta tulla hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi suomalaista luontoa on autettava suojelemalla viipymättä kaikki valtion omistamat vanhat ja luonnonmetsät. Lisäksi hallituksen on toteutettava EU:n biodiversiteettistrategian mukainen 10 prosentin tiukan suojelun tavoite alueellisesti kattavasti ja valmisteltava toimet 30 prosentin oikeudelliselle suojelulle Suomen maa- ja vesialueilla.
Myös kansallisylpeytemme, suomalainen luonto, on köyhtynyt huolestuttavaa vauhtia. Elinvoimainen suomalainen luonto on Suomen ja suomalaisten etu.
2 Luonto tarvitsee hallitukselta rahaa tai tavoite luontokadon pysäyttämisestä romuttuu
Tulevan hallituksen on nostettava luonnonsuojelun rahoitusta, sillä muuten tavoite luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä romuttuu. Sopiva taso luonnonsuojelun rahoitukselle on 1 prosentti bkt:stä vuosittain. Suomen on osallistuttava myös kansainväliseen ilmasto- ja biodiversiteettirahoitukseen, sillä on yhteinen etu, että ilmastokriisiä ja luontokatoa pystytään torjumaan kaikkialla maailmassa.
Yksi mahdollisuus luonto- ja ilmastotoimien rahoittamiseen on ympäristölle haitallisten tukien purkaminen ja niihin käytettyjen varojen suuntaaminen luontoa ja ilmastoa hyödyttäviin toimiin. Ympäristölle haitallisten tukien määrä on arvioiden mukaan yli 3,6 miljardia euroa vuodessa.
Ihminen on aiheuttanut luonnolle toimillaan jo niin paljon haittaa, että luonnon suojelemisen lisäksi tehtyä vahinkoa on korjattava ennallistamalla luontoa. Ennallistamisesta ei tule ajatella kulueränä, vaan investointina, joka työllistää suomalaisia ja auttaa esimerkiksi maanviljelijöitä tai metsäyrittäjiä sopeutumaan paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
Suomalaisille yrityksille edelläkävijyys ilmasto- ja luontotoimissa on tärkeä kilpailukykytekijä, josta kannattaa pitää kiinni ja johon kannattaa panostaa.
3 Elinvoimainen luonto on turvallisuustekijä
Terveellisen ympäristön turvaaminen kaikille on ihmisoikeuskysymys ja enenevässä määrin myös turvallisuuspoliittinen asia.
Tutkimukset osoittavat ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen moninkertaistavan turvallisuusriskejä. Ne heikentävät vesistöjen, metsien ja hedelmällisen maaperän laatua ja saatavuutta, mikä voi johtaa konflikteihin.
Tuoreena Nato-maana Suomen tulee profiloitua valtiona, joka edistää luonnon monimuotoisuuden huomioimista ilmaston rinnalla tärkeänä osana konfliktien ehkäisemistä.