”Mahdottomalta näyttävä solmu” – WWF analysoi hallitusohjelman ilmastopolitiikkaa
Tuoreen hallituksen ilmastopoliittiset linjaukset ovat ongelmallisia, eikä hallitusohjelmasta löydy riittäviä ratkaisuja ilmastokriisin vaikuttavaan hillintään. Muun muassa liikennepolttoaineiden hintaohjauksen puuttuminen hallituksen työkalupakista on käsittämätöntä.
Viime viikolla muodostetun hallituksen ohjelma ei anna vastauksia siihen, miten esimeriksi liikenteen ja maatalouden päästöt saadaan laskemaan tai miten hiilinieluja vahvistetaan. Näihin liittyvät ratkaisut on siirretty päästövelan lyhentämisohjelmaan, jonka hallitus on luvannut valmistuvan vuoden 2024 loppuun mennessä.
”Ilmastolain suunnittelujärjestelmän käyttämisen sijaan hallitus on keksinyt oman kertakäyttöisen työkalun. Tämä voi johtaa poukkoilevaan politiikkaan ja epäselvään täytäntöönpanoon”, sanoo WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman.
Esimerkiksi romahtaneiden hiilinielujen kasvuun saattamisen osalta keskeinen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU) on asiantuntijoiden toimesta todettu pahasti alimitoitetuksi, ja sen päivittämiseen olisi ryhdyttävä ripeästi. Hallitus on kuitenkin sitonut omat kätensä toteamalla, ettei se tule rajoittamaan metsien käyttöä.
”Linjaus siitä, ettei biomassan energiakäyttöä aiota ohjata veroilla tai lainsäädännöllä, on nielutavoitteiden saavuttamisen kannalta hyvin ongelmallinen”, Nordman toteaa.
Tehokkaimmat ohjauskeinot jätetty käyttämättä
Taloudellinen ohjaus – kuten verotus – on todettu erittäin tehokkaaksi keinoksi vauhdittaa ilmastokriisin hillinnän kannalta välttämätöntä rakennemuutosta. Tuoreessa hallitusohjelmassa on tämän osalta kuitenkin huomattavan suuria aukkoja. Jotta ilmastolle ja ympäristölle haitallista toimintaa voitaisiin ohjata kestävämpään suuntaan, sille olisi määriteltävä riittävän kova hinta.
”Hallitus on rakentanut itselleen mahdottomalta näyttävän solmun luvatessaan, ettei ilmastopolitiikka johda kustannusten nousuun. Luotamme siihen, että tiukan paikan tullen järki voittaa ja tästä linjauksesta tingitään”, Nordman sanoo.
Yksi huolestuttavimmista hallitusohjelman piirteistä onkin liikennepolttoaineiden hintaohjauksen puuttuminen. Sitäkin pahempi ehdotus on jakeluvelvoitteen joustomekanismien ulottaminen myös maankäyttösektorin toimiin.
”Päästövähennyksiä ei voida korvata hiilidioksidin sidonnalla, vaan tavoitteet on pidettävä tiukasti erillään. Jakeluvelvoitteen säätämisen sijaan hallituksen tulisi etukenossa valmistella EU:n päästökauppajärjestelmän kanssa yhteensopiva fossiilisten liikennepolttoaineiden päästökauppamekanismi.”
Lisätoimia tarvitaan vihreän siirtymän vauhdittamiseksi
Monilta osin vaillinaisessa hallitusohjelmassa on myös positiivisia piirteitä, jotka voivat parhaimmillaan vauhdittaa siirtymää vähäpäästöiseen energiantuotantoon ja siten hidastaa osaltaan globaalin ilmastokriisin etenemistä. Näidenkin kirjausten osalta tulee kuitenkin kiinnittää huomiota konkreettisten toimien toteutustapaan positiivisten vaikutusten maksimoimiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten välttämiseksi.
Esimeriksi luvatut panostukset sähkön kantaverkon vahvistamiseen ovat erittäin tarpeellisia, jotta suunnitellut tuulivoimainvestoinnit voivat toteutua.
”Erityisesti merituulivoiman osalta pelisääntöjä on kuitenkin selkiytettävä. Merituulipuistoja ei pidä rakentaa luonnonsuojelualueille, eikä matalille vesialueille, joilla vedenalainen luonto on syvempiä alueita monimuotoisempaa”, sanoo Nordman.
Myös hallitusohjelmaan kirjattua toimialakohtaisten vähähiilisyystiekarttojen päivitystä tarvitaan, sillä nykyiset tiekartat perustuvat täysin kestämättömälle tavalle hyödyntää metsiä.
Keskeinen teema hallitusohjelman ilmastopolitiikassa on uudelleennimetyn puhtaan siirtymän hankkeiden lupakäsittelyn nopeuttaminen. Nopeutetun lupaprosessin vaarana on kuitenkin se, että ympäristönäkökohtia ei oteta riittävällä tasolla huomioon. WWF:n näkemyksen mukaan selkein ratkaisu olisi lisätä lupaviranomaisten asiantuntijoiden määrää.
”Puhdas siirtymä ei voi tarkoittaa sitä, että vähäpäästöiseen tuotantoon siirtyminen tapahtuu ympäristön kustannuksella”, Nordman toteaa.
Ilmastonmuutos muuttaa Suomen luontoa
Ilmastonmuutos on jo muuttanut metsiä, Itämerta ja Lapin tuntureita. Tulevaisuudessa muutokset tapahtuvat yhä nopeammin.