WWF:n Panda-palkinto myönnettiin kolmelle sisävesihankkeelle — ”Palkinto on meille kuin piste i:n päälle”

WWF Suomi jakaa perinteisen Panda-palkinnon tänä vuonna kolmelle eri sisävesien tilaa parantavalle toimijalle. Palkinnon avulla WWF haluaa tukea ja kannustaa erilaisia luonnon- ja ympäristönsuojeluhankkeita. Panda-palkinto myönnetään vuosittain erillisestä Anderssonin rahastosta.  

“Saimme tänä vuonna runsaasti hyviä hakemuksia, ja raati oli positiivisen ongelman edessä. Lopulta päätimme antaa palkinnon kolmelle sisävesien tilaa parantavalle hankkeelle”, toteaa valintaraadin esittelijänä toiminut WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen. 

Saimaan vesiensuojeluyhdistys (SVSY) saa 10 000 euron palkinnon. Yhdistys on tehnyt pitkäaikaista yhteistyötä eri tahojen, kuten vesiosakaskuntien, kunnostusyhdistysten, kuntien, kaupunkien, ELY-keskuksen ja teollisuuden kanssa. Yhdistys on ollut mukana useissa vesien tilaa parantavissa projekteissa, kuten Kuuksenenselkä kuntoon -hankkeessa, jossa edistetään vesiensuojelua Lemin Ylä-Kivijärvellä. 

“Tuntuu todella upealta, että pitkäjänteinen vesiensuojelutyömme noteerataan valtakunnallisella tasolla, ja vielä arvostetun palkinnon muodossa. Käytämme palkintorahan hiekkarantojen kunnostushankkeen edistämiseen. Hankkeessa selvitämme Saimaan hiekkarantojen tilaa ja kunnostamme niitä. Käytännössä kunnostaminen tarkoittaa muun muassa työtä luontoarvoiltaan tärkeiden hiekkarantojen umpeenkasvun estämiseksi”, sanoo SVSY:n toiminnanjohtaja Mikael Kraft. 

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Toisen 10 000 euron palkinnon WWF myöntää Aito Suvi -yhdistykselle. Yhdistys aikoo käyttää palkintorahat vesienkunnostustoimiin, joiden avulla se pyrkii pysäyttämään kasvi- ja lintukantoja uhkaavan rehevöitymiskehityksen Kukkiajärven Holjanlahdella ja Kortteenpohjassa. Kukkiajärvi kuuluu Natura 2000 -verkostoon, ja sen vesikasvi- ja lintukannat ovat poikkeuksellisen monipuolisia.  

“Kukkian monimuotoisuus perustuu rikkonaiseen rantaviivaan ja mataliin lahtiin. Niiden rehevöityminen uhkaa järvelle ominaisia kasvi- ja lintukantoja, muun muassa ormiota, jota esiintyy Suomessa ainoastaan Kukkialla. Palkintosummalla rahoitamme rehevöitymistä vähentävien kosteikoiden ja kaksitasouomien rakentamista”, kertoo Aito Suvin puheenjohtaja Reijo Syrjäläinen. 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Lisäksi WWF myöntää 5 000 euron suuruisen palkinnon Vuonislahden kalaveden osakaskunnalle. Palkinnon avulla osakaskunta tulee rahoittamaan Ala-Kelvänjoessa sijaitsevan, energiantuotannon kannalta merkityksettömän, padon muuttamista kalankulun mahdollistavaksi pohjapadoksi. Tämä parantaa kalojen elinmahdollisuuksia, sillä hankkeen valmistuttua kalojen on mahdollista nousta Pieliseltä Kelvänjokeen, Kelvänjärveen ja yläpuoliseen Ihantojokeen. Kaikki Suomen vaelluskalat, kuten lohi ja ankerias, ovat nykyään uhanalaisia. Suurin syy on jokien ja muiden virtavesien patoaminen. 

“Palkinto on meille kuin piste i:n päälle. Noin kuusi vuotta sitten aloitettu suunnittelu toteutuu käytännössä loppuvuoden 2023 aikana. Tunne tämän projektin tärkeydestä luonnolle vain vahvistuu, kun ollaan menossa kohti loppusuoraa”, kertoo Vuonislahden kalaveden osakaskunnan rahastonhoitaja Marja Sonninen. 

Anderssonin rahaston perustaja ja Panda-palkintoraadin puheenjohtaja Heidi Andersson on innoissaan tämän vuoden voittajista. 

“Vesirakentamisen myötä vapaista virtavesistä on tullut uhanalaisimpia luontotyyppejämme. Siksi tuntui erityisen tärkeältä palkita tänä vuonna nämä suurenmoista vapaaehtoistyötä tekevät voittajamme. Vaelluskalan vapauttaminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ovat lähellä minunkin sydäntäni.” 

WWF Suomi on jakanut Panda-palkintoa vuodesta 1999 lähtien. Panda-palkinto on yksi Suomen suurimmista ympäristöpalkinnoista ja sen avulla halutaan kannustaa aktiivisia luonnon- ja ympäristönsuojeluhankkeita. Viime vuonna Panda-palkinto myönnettiin Saaristoluonnon hoito- ja suojeluyhdistykselle sekä Valtakunnalliselle päiväperhosseuralle.