Maapallo kärvistelee ilmastokriisin vaikutusten alla – ”Toivon, että ihmiset viimeinkin havahtuisivat”
Kesäkuu oli maapallon mittaushistorian kuumin kuukausi, ja sään ääri-ilmiöt kurittavat ihmisiä ja luontoa ympäri maailman. Ilmastonmuutoksen hillitseminen tarkoittaa kasvihuonekaasupäästöjen runsasta vähentämistä. Kuinka paljon vastuuta voi sälyttää yksilölle?
Maapallo on kuumempi kuin koskaan mittaushistoriassa. Kreikassa maasto palaa, ja otsikoihin on nyt heinäkuussa noussut runsaasti uutisia hengenvaarallisista helleaalloista, kuivuudesta ja muista sään ääri-ilmiöistä. Helpotusta ei valitettavasti ole näköpiirissä.
”Helleaallot, laajat maastopalot ja muut ilmastokriisin vaikutukset tulevat lisääntymään, ellei päästöjä vähennetä paljon ja nopeasti”, WWF:n ilmasto-ohjelman päällikkö Bernt Nordman sanoo.
Lähitulevaisuudessa tilannetta pahentaa El Niño -sääilmiö, joka lämmittää Tyynenmeren aluetta ja sitä kautta koko maapalloa. Kyse on planeetan suurimmista luonnollisista säävaihteluista, mutta huolestuttavaa on, että ilmastonmuutos vahvistaa El Niñon seurauksena syntyviä sään ääri-ilmiöitä. El Niñon ennustetaan voimistuvan ainakin seuraavan vuoden ajan.
Nordman on huolissaan luonnon kantokyvyn rajoista.
”Tähän asti luonto on puskuroinut ilmastokriisiä: erityisesti valtameret ovat sitoneet merkittävän osan ylimääräisestä hiilidioksidista ja varastoineet lämpöä. Luonnon kantokyvyn rajat tulevat nyt vastaan.”
Yksilön vastuu riippuu tämän valta-asemasta
Tärkeimmät yksittäiset keinot hidastaa ilmaston lämpenemistä ovat fossiilisten polttoaineiden käytön lopettaminen, hiilinielujen vahvistaminen ja ylikulutuksen lopettaminen. Ilmastokriisin torjuminen vaatii kaikkien osallistumista.
Tähän mennessä näyttää siltä, etteivät ennätyshelteet ja maastopalot ole vaikuttaneet suomalaisten käyttäytymiseen, kuten lomamatkusteluun. Mutta voiko vastuuta sälyttää yksilölle?
”Yksilön vastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta riippuu hänen valta-asemastaan: pääministerillä on suurempi vastuu kuin bussikuskilla”, Nordman sanoo.
Käytännössä yksittäisen kansalaisen valintamahdollisuuksia rajoittavat Nordmanin mukaan monet tekijät: Tarjoavatko yritykset ilmastoystävällisempiä vaihtoehtoja? Entä kannustaako hintaohjaus vähäpäästöisiin ratkaisuihin?
”Esimerkiksi liikenteessä omasta polttomoottoriautosta voi luopua vain, jos julkisen liikenteen palvelut ja kevyen liikenteen verkosto toimivat riittävän hyvin. Toisaalta lentopolttoaineen verottomuus on räikeä esimerkki vääränlaisesta hintaohjauksesta”, Nordman sanoo.
Nordmanin mukaan yksilö tarvitsee myös riittävät takuut siitä, että muutkin osallistuvat talkoisiin.
”Jos on liikaa niin sanottuja vapaamatkustajia, motivaatio muuttaa omia tottumuksiaan vähenee. Siksi yhteiskunnalliset pelisäännöt, verot ja tuet ovat niin tärkeitä.”
Käytännön tekojen lisäksi Nordman peräänkuuluttaa niin sanottua arkiaktivismia.
”On hyvä kannustaa poliitikkoja tekemään päätöksiä, jotka mielletään epäsuosituiksi. Jos taas yritykset kehittävät ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluja, paras kannustus on ostaa näitä vaihtoehtoja. Markkinoinnissa käytettävien ilmastoväittämien sääntelyssä on otettu edistysaskeleita, jotka sekä tukevat ilmastonmuutoksen hillintää että lisäävät yritysten luotettavuutta. Toki positiivisesta kehityksestä huolimatta viherpesun vaarat ovat edelleen läsnä”, Nordman sanoo.
”Ilmastokriisistä on syytä puhua rohkeasti ja siten muokata yhteiskunnan mielipideasennetta. Yksilö voi myös omalla esimerkillään näyttää suuntaa esimerkiksi jättämällä lomalennot väliin ja suosimalla esimerkiksi maata pitkin matkustamista. Toivon, että ihmiset viimeinkin havahtuisivat. Ilmastokriisi on tässä ja nyt”, Nordman sanoo.
Auta Ilmasto-kummina
Kummina tuet poliittista vaikuttamistyötämme sekä ilmastonmuutoksesta kärsivien lajien ja elinympäristöjen suojelua koko kansainvälisen verkostomme voimin. Nyt on kiire toimia yhdessä!