WWF:n Kalaopas päivittyi – merkittävä muutos silakan suosituksiin
Itämeren silakkakantojen huolestuttava taantuminen johti siihen, että aikaisemmin suositeltua Pohjanlahden silakkaa tulisi nyt käyttää harkiten, ja Itämeren pääaltaalta troolattua silakkaa vältettävä kokonaan. Muutos on merkittävä, sillä silakka on suomalaisen kalastuselinkeinon ylivoimaisesti tärkein laji.
WWF:n Kalaopas on jälleen päivitetty. Opas ohjaa liikennevalomenetelmällä kalan vastuulliseen kuluttamiseen. Oppaan merkittävimmät muutokset koskevat tänä vuonna silakkaa. Uusimpien kanta-arvioiden mukaan Itämeren tärkeimmät silakkakannat ovat taantuneet tavoitetasojen alapuolelle, mikä on hälyttävä merkki Itämeren ekosysteemissä ja ravintoverkoissa tapahtuneista muutoksista.
Pohjanlahden silakkakannan tilanne on huolestuttava, sillä se on ensimmäistä kertaa alittanut tavoitetasonsa. Sen seurauksena Pohjanlahden silakka siirtyi Kalaoppaassa vihreästä merkinnästä keltaiselle. Vihreällä merkityissä lajeissa kalakannat ovat elinvoimaisia ja pyynti ei aiheuta ympäristöhaittoja. Keltaisella merkittyjen lajien kohdalla kestävyyteen voi liittyä riskejä ja epävarmuuksia.
Kalastusta leikattava huomattavasti
Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden silakkakannat ovat taantuneet kriittisen tason alapuolelle. Troolilla pyydetyn Itämeren pääaltaan silakan merkintää jouduttiin muuttamaan Kalaoppaassa keltaisesta punaiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että sen käyttöä tulisi välttää kokonaan. Punaisella merkityt lajit ovat uhanalaisia tai kärsivät ylikalastuksesta.
Euroopan komissio esitti elokuun alussa silakan kohdennetun kalastuksen keskeyttämistä Itämerellä. WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaskan mukaan erityisesti troolikalastuksen merkittävä leikkaaminen olisi tärkeää silakkakantojen elpymiseksi. Vain riittävän runsaat ja monimuotoiset kalakannat voivat turvata kalastuksen elinvoimaisuuden muuttuvassa ympäristössä.
”Kalastus on vain osa silakan taantumista selittävistä tekijöistä, ja esimerkiksi Pohjanlahden silakka on taantunut, vaikka kalastuksen säätelyssä on noudatettu tieteellistä neuvonantoa. Suurimmat syyt tilanteen heikkenemisen taustalla ovat todennäköisesti Itämeren ekosysteemissä ja ravintoverkoissa tapahtuneet muutokset. Ilmastonmuutoksen ja rehevöitymisen myötä kalojen elinympäristö on muuttunut, ja ravintoketjun alkupään lajit reagoivat siihen nopeasti. Silakka on esimerkki lajista, johon ympäristön muutokset vaikuttavat voimakkaasti. Kalastuksen säätelyssä tulee ottaa herkemmin huomioon Itämeressä tapahtuvat nopeat muutokset”, Ovaska sanoo.
“Silakan saaliskiintiöt pääasiassa ihmisten ruuaksi”
Nykyisestä silakkasaaliista valtaosa jauhetaan kalankasvatuksen rehuksi, osa päätyy ulkomaan vientiin ja vain alle viisi prosenttia saaliista päätyy suomalaisten ruokapöytiin.
”Silakan syönti on romahtanut Suomessa. Vielä vuosituhannen vaihteessa suomalaiset söivät vuosittain 1,2 kiloa per henkilö, nykyisin määrä on enää 300 grammaa. Vaikka silakasta onkin tällä hetkellä syytä olla huolissaan, maalaisjärjellä ajateltuna silakan syömisen välttäminen ei ole kokonaisuuden kannalta perusteltua. Sen sijaan saaliskiintiöt tulisi ohjata rehukalastuksen sijaan elintarvikekäyttöön.”
Kalaopas auttaa tekemään vastuullisia kalavalintoja
WWF:n Kalaoppaan suosituksia seuraamalla voit olla mukana vaikuttamassa siihen, ettei maailman meriä kalasteta tyhjiksi.