WWF:n vesienhallintatyön kausi huipentui tänä vuonna Raaseporiin – kosteikkoa koristaa kolme linnunmuotoista saarta
Ilmastonmuutoksen myötä yleistyneet leudot talvet runsaine sateineen lisäävät tulvien määrää Länsi-Uudellamaalla. WWF rakennutti yhdessä maanomistajien kanssa alueelle tänä vuonna yhteensä 7 vesienhallintakohdetta, joiden avulla tulvia ja niistä aiheutuvaa vesistöjen rehevöitymistä voidaan hillitä. Kausi huipentui Raaseporiin, jossa vuoden viimeisintä kosteikkoa koristaa kolme linnunmuotoista saarta.
Kulunut vuosi on ollut Länsi-Uudenmaan alueen vesienhallinnan osalta tehokas. WWF on rakennuttanut tulvaherkälle alueelle yhteensä 7 vesienhallintakohdetta, joiden avulla pyritään hillitsemään pelloille ja metsiin nousevia tulvia sekä hillitsemään niistä aiheutuvaa vesistöjen rehevöitymistä. Lisäksi Länsi-Uudenmaan rannikolle on tehty Itämeren avainlajina tunnetun meriajokkaan siirtoistutuksia. WWF:n sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola on tyytyväinen vuoden aikana tehtyyn työhön, jolla pyritään sekä hillitsemään ilmastonmuutosta että sopeutumaan sen aiheuttamiin muutoksiin.
”Pitkät ja runsaat sadejaksot huuhtovat vesistöihin runsaasti ravinteita ja kiintoaineita. Ne aiheuttavat sisävesien ja Itämeren rehevöitymistä ja ovat merkittävä syy vesistöjen tilan huononemiseen. Suoraksi kaivettujen ojien ja uomien ennallistaminen luonnonmukaisemmaksi sekä vesivarastojen, kuten kosteikkojen ja kaksitasouomien rakentaminen antaa vedelle tilaa uomaverkostossa sen sijaan, että se nousisi pelloille”, Jyrkänkallio-Mikkola kertoo.
Jyrkänkallio-Mikkolan mukaan Inkoonjoen varrelle tänä vuonna rakennettu, huimat 1,5 kilometriä pitkä kaksitasouoma on esimerkki siitä, että Länsi-Uudenmaan alueella on saavutettu yksi pitkäjänteisen työn tavoitteista. Maanomistajat ovat ymmärtäneet vesienhallinnan merkityksen ja osoittavat niiden suhteen niin suurta aktiivisuutta, että tulevien vesienhallintakohteiden lista on liian pitkä toteutettavaksi nykyisillä resursseilla. Vesiensuojelutyö kaipaisi tuekseen lisää rahoitusta, josta nykyinen hallitus haluaa leikata merkittävän osan.
”Tuleva vuosi näyttää vähintään yhtä työntäyteiseltä. Maanomistajien kiinnostus vesienhallintakohteita kohtaan on todella suurta, joten olisi sääli jättää näin hyvä mahdollisuus käyttämättä rahoituksen puutteen vuoksi.”
Ei mitä tahansa lätäköitä – kosteikkojen avulla myös maisema kaunistuu
Vesienhallintakohteet on toteutettu kolmen WWF:n hankkeen toimesta: Metsälähde, RANKKU ja VALUTA 2. Laajamittaisessa ja pitkään jatkuneessa työssä on löydetty entistä paremmat toimintatavat ja yhteistyökumppanit, joiden myötä syntyy uniikkeja vesienhallintakohteita. Viimeisin monivaikutteinen kosteikko valmistui Raaseporin Korsuddarnaan merenrannan tuntumaan.
”Toteutimme yhdessä urakoitsija Carl-Erik Grönroosin kanssa kosteikon, johon tuli kolme linnunmuotoista saarta. Lopulliseen toteutukseen valikoitui sorsa, lentävä joutsen ja kosteikossa seisova kahlaajalintu. Kosteikot tarjoavat elinympäristöjä vesi- ja kahlaajalinnuille, jotka voivat pesiä, kasvattaa poikasiaan, hankkia ravintoa ja levähtää alueella”, WWF:n meriasiantuntija Iiris Kokkonen kertoo.
”Oli kiinnostavaa ja luontevaa lähteä mukaan WWF:n RANKKU-hankkeeseen, kun kauan käyttämättömänä ollut peltoalue osoittautui sopivaksi kosteikon perustamiselle. Yhteistyö on ollut helppoa ja sujuvaa. Meille on tärkeää, että kosteikko voi parantaa merenlahden vedenlaatua, lisätä luonnon monimuotoisuutta, hyödyttää kosteikoilla viihtyviä lintuja, sekä tuoda vaihtelevuutta maisemaan”, maanomistaja Marianne Karlemo sanoo.
RANKKU-hanke rahoitetaan Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. WWF:n omarahoitusosuus katetaan Lassi Leppinen säätiön lahjoitusvaroilla. Lisäksi Inkoon kunta osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Hankkeessa tehdään yhteistyötä maa- ja metsäalueiden omistajien lisäksi esimerkiksi, kuntien, erilaisten yhdistysten järjestöjen ja ympäristöviranomaisten kanssa. Hankkeen toimet on suunniteltu WWF:n ja yhteistyötahojen aiemmissa hankkeissa tehtyjen keskeisten havaintojen pohjalta.
Metsälähde-hankkeen ja VALUTA 2-hankkeen rahoittaa WWF Suomi ja ympäristöministeriö osana vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Hankkeissa tehdään yhteistyötä maa- ja metsäalueiden omistajien, sekä muiden sidosryhmien kanssa.
Kiviaineksen vesienhallintakohteiden toteuttamiseen lahjoitti Rudus Oy.
Lisätietoja:
Jenny Jyrkänkallio-Mikkola
sisävesivastaava, WWF Suomi
jenny.jyrkankallio-mikkola@wwf.fi
040 500 6968
Tiedotetta päivitetty 24.11.2023 klo 14:00 lisäämällä tekstiin, että kiviaineksen lahjoitti Rudus Oy.
Tiedotetta tarkennettu 27.11.2023 klo 12.50. Lintusaarekkeet toteutti ja niiden muodot suunnitteli urakoitsija, ei maanomistaja.