Näin katat vastuullisen joulupöydän
Ruokavalinnoilla on iso vaikutus ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Joulu on erinomainen tilaisuus koota juhlakattaus, joka antaa aihetta iloon myös luonnolle. Joulupöytään on hyvä valita kestävästi pyydettyjä lähivesien kaloja sekä runsaasti kasvikunnan tuotteita. Suklaaksi kannattaa valita herkku, joka ei ole aiheuttanut trooppista metsäkatoa.
Joulun kestävä kalakattaus syntyy, kun suosii lähivesien kestävästi pyydettyjä kalalajeja, kuten särkikaloja, muikkua, ahventa ja haukea. Myös silakka ja silli ovat perinteisesti olleet luonnonystävän kalaherkkuja, mutta niiden valinnassa on hyvä olla hieman aiempaa tarkkaavaisempi, sillä Itämeren silakan ja Atlantilta pyydetyn sillin tilanne on heikentynyt viime vuosina.
Silakan rannikkokalastuksella on kuitenkin hyvin pieni vaikutus silakkakantojen tilaan. Silakka- ja silliruuissa kannattaa siis suosia paikallisten rannikkokalastajien kalastamaa saalista.
“Kalatiskeillä ja -pakkauksissa on merkinnät pyyntialueista ja pyyntitavoista. Kannattaa suosia rysillä pyydettyä silakkaa Suomesta ja kokeilla ennakkoluulottomasti myös kotimaisia särkikala- ja muikkutuotteita”, WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska sanoo.
Monessa joulupöydässä tarjotaan myös lohta. Suurin osa Suomessa syödystä lohesta on norjalaista kasvatettua lohta, johon liittyy lukuisia ongelmia. Esimerkiksi rannikolla sijaitsevat lohenviljelylaitokset voivat levittää tauteja ja loisia luonnonkaloihin. Kasvatettua lohta vastuullisempi vaihtoehto on kotimainen kirjolohi. Nykyisin on saatavilla myös kiertovesijärjestelmässä kasvatettua kirjolohta, joka kuormittaa vesistöjä vähemmän kuin perinteinen kalankasvatus.
Trooppiset ja muut vieraammat merenelävät kannattaa jättää ostamatta. Jos jonkin kalan ostaminen mietityttää, sen kestävyyden voi tarkistaa WWF:n Kalaoppaasta.
Kasviksia joulupöydän kruunaajiksi
Kasvisten ympäristövaikutus on lähes poikkeuksetta pienempi kuin eläinperäisten tuotteiden. Kotimaiset juurekset, kuten punajuuri, maa-artisokka, lanttu ja palsternakka ovat erittäin ympäristöystävällisiä ja useasti joulun aikaan käytettyjä kasviksia.
“Kasvikset ovat pääroolissa esimerkiksi joulun laatikkoruuissa. Jos laatikkojen eläinperäisen kerman tai maidon sijaan käyttää kasvipohjaisia vaihtoehtoja, tutut maut säilyvät ja ympäristövaikutukset pienenevät entisestään”, sanoo suojeluasiantuntija Elisa Niemi.
Juuston ilmastovaikutukset voivat olla yhtä suuria tai jopa suurempia kuin joillakin lihatuotteilla. Juustoja onkin hyvä valita juhlapöytään kohtuudella. Herkullisina suolaisina lisukkeina voi ostaa tai valmistaa esimerkiksi erilaisia juurestahnoja ja hummuksia.
Suklaassa piilee riski metsäkadosta – pisteytys auttaa valinnoissa
Jouluna myynnissä on paljon suklaatuotteita, joiden kaakaon alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa. WWF:n selvityksen mukaan suklaan metsäkatoriski on neljänneksi suurin kaikista suomalaisten kuluttamista hyödykkeistä.
Kaakaopuut kasvavat trooppisilla sademetsäalueilla, jotka ovat lajistoltaan hyvin rikkaita. Valitettavasti kaakaoplantaasien tieltä raivataan usein monimuotoista luontoa. Kotimetsiään menettävät monet uhanalaiset lajit, esimerkiksi metsänorsut.
Kaakaontuotantoon liittyy myös lukuisia sosiaalisia epäkohtia, kuten köyhien viljelijöiden liian pieniä palkkoja sekä lapsityövoimaa.
“Nyt on oikea aika kiinnittää suklaan vastuullisuuteen erityistä huomiota, jotta omat ostovalinnat tukevat varmasti luontoarvoja ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa tuotantoa” sanoo WWF:n kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen.
Ennen joulun suklaaostoksia kannattaa tarkistaa osoitteesta chocolatescorecard.com, miten eri suklaamerkit menestyvät puolueettomassa suklaatoimijoiden vastuullisuuspisteytyksessä. Rainforest Alliance -sertifikaatti kertoo myös, että suklaatuotteen raaka-aineesta valtaosa on tuotettu vastuullisesti.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.