Näkökulma: Luonnonsuojelu suojaa myös ihmishenkiä

Äkillisiin ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin liittyvien katastrofien määrä on kasvanut yli 40 prosentilla viimeisen 20 vuoden aikana. Euroopassa koetut helleaallot ovat jo vuosittaisia. Afrikan sarvessa toistuva kuivuus on johtanut viiden satokauden epäonnistumiseen, ja alueella 64 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa.

Lisääntyneet katastrofit, ruokaturvattomuus, konfliktit ja ihmisten siirtyminen ovat lisänneet maailmanlaajuisesti entisestään humanitaarisia tarpeita.

Luontokato voimistaa ilmastokriisin vaikutuksia entisestään. Valtamerien kalakannoista maailmanlaajuisesti 90 prosenttia on ylikalastettuja. Trooppisilla rannikkoseuduilla asuu noin 1,3 miljardia ihmistä, joista monien elanto ja ravinto riippuu kalastuksesta. Maanviljelijöiden sopeutumista muuttuvaan ilmastoon vaikeuttaa, että samanaikaisesti pölyttäjien populaatiot pienenevät.

Ympäristökriisien merkitystä Suomelle ja globaalisti on oikea hetki tarkastella juuri nyt, kun hallitus valmistelee paitsi ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa myös kansainvälisiä taloussuhteita sekä kehitysyhteistyötä koskevia selontekoja. Näissä toisiinsa kytkeytyvissä linjauksissa luodaan Suomen kansainväliselle roolille keskeisiä suuntaviivoja lähivuosiksi.

On tärkeää, että hallitus asettaa vahvat tavoitteet ilmastonmuutoksen torjumiselle ja siihen sopeutumiselle, luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle sekä luonnonvarojen kestävälle ja oikeudenmukaiselle hallinnalle. Kansainväliset prosessit maailmanlaajuisten haasteiden ratkomiseksi ja yhteistyö ilmastonmuutoksesta kärsivien maiden kanssa tarjoavat merkittäviä vaikutusmahdollisuuksia Suomelle, joka tunnetaan maailmalla humanitaaristen ja ympäristökysymysten puolestapuhujana.

Suomen on nostettava esiin luontopohjaiset ratkaisut, joilla voidaan ehkäistä katastrofeja. Ratkaisuilla tarkoitetaan toimia, jotka edistävät yhtä aikaa luonnon ennallistamista, suojelua tai luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ihmisen hyvinvointia. Niillä voidaan myös vähentää ilmastoon ja säähän liittyviä uhkia merkittävästi.

Innovatiivisia ja hyväksi havaittuja ratkaisuja ilmastokriisin ja luontokadon aiheuttamiin katastrofeihin on jo olemassa, ja niihin hallituksen kannattaisi investoida lisää.

Esimerkiksi Afrikan itärannikolla ja Karibialla mereltä saapuvat voimakkaat myrskyt aiheuttavat vuosittain valtavia tuhoja, mutta metsiä ennallistamalla ja kasvillisuutta istuttamalla voidaan muodostaa luonnollinen rannikkoa suojaava puskuri. Tämä vähentää eroosiota, suodattaa valumavesiä, auttaa ylläpitämään kalakantojen elinympäristöjä ja turvaa kalastajien elinkeinoa.

Peltometsäviljely taas ehkäisee maanvyörymiä ja vähentää kuivuuden vahinkoja viljelyksille parantaen paikallisten kykyä sopeutua muuttuvaan ilmastoon.

Innovatiivisia ja hyväksi havaittuja ratkaisuja ilmastokriisin ja luontokadon aiheuttamiin katastrofeihin on siis jo olemassa, ja niihin hallituksen kannattaisi investoida lisää. Nämä investoinnit ovat tehokas ja relevantti tapa antaa tukea maille, jotka kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten ja joille siitä koituvat kustannukset myös suurimmaksi osaksi lankeavat.

Kehitysyhteistyörahoituksen rinnalla muuta julkista ja yksityistä rahoitusta ja niiden yhdistelmää tulee ohjata globaalien haasteiden ratkaisuun, kuten myös Suomen hallitusohjelmassa jo todetaan.

Vallitseva luontokadon, ilmasto- ja humanitaarisen kriisin tilannekuva tulee kirjata tekeillä olevaan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon ja on varmistettava resurssit kriisien ratkaisuun. Näin Suomi on mukana edistämässä globaalia vakautta ja turvallisuutta sekä vähentämässä katastrofien inhimillisiä vaikutuksia.

Mielipidekirjoitus on julkaistu alun perin Turun Sanomissa 6.5.2024.

Jari Luukkonen, WWF Suomen pääsihteeri

Eero Rämö, Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri