Tiesitkö tämän pölyttäjistä? Kokosimme 5 faktaa uutterista siitepölyn levittäjistä
Ihmisten ja luonnon kannalta elintärkeät pölyttäjät varmistavat kasvien lisääntymisen ja geneettisen monimuotoisuuden. Ne tukevat elintarviketuotantoamme pölyttämällä esimerkiksi monia marja- ja hedelmäkasveja.
1. Pölyttäjiä on monenlaisia – ja jokaista tarvitaan
Kotimaamme tärkeimpiä pölyttäjiä ovat mesipistiäiset, kuten kimalaiset ja erakkomehiläiset. Eri kasvit tarvitsevat kuitenkin erilaisia pölyttäjiä, ja esimerkiksi perhosilla, muurahaisilla, kovakuoriaisilla sekä tietyillä lintu- ja nisäkäslajeilla on merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjinä. Päivä- ja yöperhoset ahertavat luonnonkukkien parissa, ja kovakuoriaisista etenkin lehtikuoriaiset edistävät monien kasvilajien kukoistusta.
Maailmalla kolibrit ovat keskeisiä trooppisten kasvien pölyttäjiä. Myös jotkin apinat, kuten puoliapinoihin kuuluvat madagaskarilaiset mustamakit, huolehtivat kotimetsiensä puulajien pölytyksestä ja siementämisestä.
Lanttuperhonen kukkivan oreganon päällä.
2. Monipuolisia elinympäristöjä kedoilta korpeen
Suomessa perinneympäristöt eli kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet ovat elintärkeitä monipuoliselle pölyttäjälajistolle, mutta maailmanlaajuisesti myös metsät tarjoavat suotuisia elinympäristöjä erilaisille pölyttäjille. Muun muassa kukkakärpäsiä on havaittu esiintyvän enemmän alueilla, joilla peltojen ympärillä on sekametsää, kun taas kimalaiset hyötyvät parhaiten monipuolisesta maatalousympäristöstä. Pesäkolojen lisäksi kukkivat puut tarjoavat monille pölyttäjille ravintoa. Esimerkiksi pajut varmistavat, että talvihorroksestaan heränneet kimalaiskuningattaret saavat voimia pesän perustamista varten.
Keväällä kukkiva paju on etenkin kimalaiskuningattarille tärkeä ravinnonlähde.
3. Monta tärkeää tehtävää
Lähes 90 prosenttia maapallon kukkivista kasvilajeista ja jopa 75 prosenttia viljelykasveistamme tarvitsee hyönteispölytystä menestyäkseen. Ilman pölyttäjiä monet suosikkiruokamme, kuten erilaiset marjat ja hedelmät, vihannekset ja jopa kahvi olisivat harvinaisuuksia.
Pölyttäjät auttavat myös ylläpitämään ekosysteemejä, jotka parantavat ilmanlaatua ja tehostavat eroosion hallintaa sekä sitovat hiiltä. Lisäksi pölyttäjähyönteiset ja niiden toukat tarjoavat ravintoa lukuisille muille eläimille.
Pölytyksellä useiden poimimiemme marjojen laatu ja koko kasvaa merkittävästi.
4. Pölyttäjäkantojen väheneminen on maailmanlaajuinen huoli
Pölyttäjäpopulaatiot ovat viime vuosikymmeninä kohdanneet monia uhkia, mikä on johtanut useiden lajien uhanalaistumiseen ja tavallistenkin lajien taantumiseen. Elinympäristöjen häviäminen, torjunta-aineiden käyttö, haitalliset vieraslajit, ilmastonmuutos ja erilaiset taudinaiheuttajat ovat suurimpia riskejä pölyttäjille.
Ongelmaan voidaan tarttua siirtymällä kohti ekologisesti kestävämpää maataloutta, lisäämällä monimuotoisuutta yksipuolistuneissa elinympäristöissä sekä vähentämällä torjunta-aineiden käyttöä. Suomessa on tärkeää turvata pölyttäjille tärkeiden perinneympäristöjen hoito laidunnuksen ja niiton avulla.
Lampaat ja muut laiduntajat ovat mainioita luonnonhoitajia. Niityillä ne pitävät korkeamman kasvillisuuden kurissa, jolloin niittykasvit pääsevät kukoistamaan.
5. Pörriäisen paratiisi voi löytyä omalta takapihalta
Jokainen voi osallistua pölyttäjien suojeluun omassa puutarhassa tai parvekkeella istuttamalla ja kylvämällä eri aikoina kukkivia kasveja, jotka tarjoavat pölyttäjille mettä ja siitepölyä koko kasvukauden ajan. Pihalle voi rakentaa myös pölyttäjäystävällisiä rakenteita, kuten hyönteishotelleja tai jättää lahopuuta asumukseksi.
Nurmikon leikkuun vähentäminen ja pajupensaikoiden säilyttäminen ovat helppoja ja vaivattomia ympäristötekoja. Myös erilaisia niitty- ja piennaralueita kannattaa säästää ja hoitaa pölyttäjien auttamiseksi.
Jos haluat auttaa pölyttäjiä, voit tulla mukaan WWF:n Ala villiksi -kampanjaan! Klikkaa sivuille: alavilliksi.fi.
Nurmikon leikkaamatta jättäminen voi antaa niittykukille mahdollisuuden kukoistaa.