Luonto on sodan hiljainen uhri – WWF Ukrainan työ jatkuu sodasta huolimatta
Kolmatta vuotta jatkuvan sodan vaikutukset Ukrainan luontoon ovat karuja. Suojelualueita on tuhoutunut tulipaloissa, maastossa on valtavia määriä räjähteitä ja merialueiden saastuminen on johtanut muun muassa delfiinien joukkokuolemiin. Ympäristön huomioiminen on erityisen tärkeää sodan aikana, sanoo Helsingissä vieraillut WWF Ukrainan maajohtaja Bohdan Vykhor.
Kaksi kuukautta kestäneen miehityksen aikana Kiovan lähellä sijaitsevassa Zalissjan kansallispuistossa tapahtui jotain kummallista. Venäjän joukkojen poistuttua alueelta paljastui, että puistossa elävä 21 visentin lauma oli kutistunut epäsuhtaisella tavalla: kaikki lauman urokset olivat hävinneet.
”Emme vieläkään tiedä mitä visenttiuroksille tapahtui. Miehityksen loputtua jäljellä oli vain 14 naarasta”, sanoo WWF Ukrainan maajohtaja Bohdan Vykhor.
Ilman urosvisenttejä pelkistä naaraista koostuvan lauman tulevaisuus on tuomittu. WWF Ukraina onkin kerännyt rahaa, jotta kansallispuistoon saataisiin siirrettyä kaksi urosvisenttiä sukua jatkamaan.
Visenttilauman kohtalo on vain yksi esimerkki siitä, kuinka sota on vaikuttanut luontoon Ukrainassa, jossa sijaitsevat muun muassa koko Euroopan suurimmat koskemattomat luonnonmetsät. Lähes neljäsosa Ukrainan metsistä, yhteensä yli kolmen miljoonan hehtaarin alue, on kärsinyt sodasta jollain tapaa, Vykhor kertoo.
”Metsää on tuhoutunut pommituksissa, sitä on palanut, miinoitettu ja tai se on saastunut räjähteistä. Lisäksi vesistöjä on saastunut valtavalta alalta.”
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
WWF Ukrainan maajohtaja Bohdan Vykhor vieraili alkukesästä Helsingissä.
Ympäristölle koituneen tuhon koko laajuutta on mahdotonta arvioida sodan yhä jatkuessa. WWF:n tietoon on kuitenkin tullut jo useita esimerkkejä siitä, kuinka sotatoimet heijastuvat uhanalaisiin lajeihin. Etelä-Ukrainassa uhanalaisen tiikerihillerin elinalueita on tuhoutunut, Tšernobylissa erittäin uhanalaisen przewalskinhevosen tiedetään kuolleen räjähtäneeseen miinaan ja tuhansia delfiineitä on löytynyt kuolleina Mustanmeren rannoilta.
”Suorien vaikutuksien lisäksi sodalla on pidempiaikaisia vaikutuksia luontoon. Kaikkien seurausten selvittäminen tulee viemään vuosia, ellei jopa vuosikymmeniä.”
Vykhorin mukaan luonnonsuojelutyö on erityisen tärkeää sodan aikana. Ympäristöturvallisuus, eli sen huomioiminen, kuinka ilmastossa ja ympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat vakauteen, on erottamaton osa kansallista ja kansainvälistä turvallisuutta – varsinkin, kun puhutaan esimerkiksi ruuantuotannosta. Siksi ympäristökysymykset ja luonnonvarojen kestävä käyttö on huomioitava asianmukaisesti.
WWF Ukrainan katse on jo tulevassa, sodan jälkeisessä ajassa. Kuinka ympäristötuhoja voidaan arvioida tehokkaasti, ja miten varmistaa, että luonnon monimuotoisuus huomioidaan jälleenrakennustyössä? Miljoona hehtaaria suojelualueita on jäänyt sodan jalkoihin, kuinka ne ennallistetaan?
Sotaan liittyvien kysymysten arvioimisen lisäksi WWF Ukraina on läpi sodan jatkanut päivittäistä työtään Ukrainan luonnon turvaamiseksi.
”Kenttätyöskentely on toki haastavaa sodan yhä jatkuessa, sillä suuri osa maasta on miinoitettu tai edelleen miehitettynä. Pyrimme kuitenkin jatkamaan työtämme mahdollisuuksien mukaan. Äskettäin saimme Ukrainan ympäristöministeriöltä luvan kahden visenttiuroksen siirtämiseen 300 kilometrin päästä Vinnytsian alueelta Zalissjan kansallispuistoon lauman pelastamiseksi”, Vykhor sanoo.
(juttu jatkuu kuvien jälkeen)
Ukraina on tällä hetkellä maailman miinoitetun maa. Miinoitettuna on arviolta 40 prosenttia maasta, mikä vastaa yhteensä kahta kolmasosaa Suomen pinta-alasta. Uhanalaisen przewalskinhevosen tiedetään kuolleen räjähtäneeseen miinaan Tšernobylissa.
Metsään jäänyttä sotakalustoa ja katkenneita puita Ukrainassa.
Uhanlaisten sampien istutuksia ja vanhojen metsien kartoittamista
WWF Ukraina on toiminut itsenäisenä WWF-toimistona vuodesta 2019 asti ja viiden vuoden aikana toimisto on ahkeroinut useiden eri teemojen parissa. Yksi näistä on esimerkiksi jokien ja purojen kunnostaminen ja niiden asukkaiden, kuten uhanalaisten sampien suojelu.
”Olemme vapauttaneet yhteensä 530 kilometrin edestä virtavesiä, poistaneet seitsemän patoa ja estäneet onnistuneesti kolmen vesivoimalahankkeen toteutumisen”, Vykhor luettelee.
Padot ja muut ihmisten rakentamat esteet estävät vaelluskalojen nousun jokia pitkin lisääntymisalueilleen. Vaellusesteiden poistaminen on tärkeä tapa auttaa uhanalaisia vaelluskaloja myös Suomessa.
Elinympäristöjen huono tila ei ole ainoa uhka sammille, vaan niistä moni joutuu myös laittoman kalastuksen uhriksi. Sammen mäti on niin arvokasta, että yhden yksilön pyydystämällä voi tienata jopa 20 000 euroa – suuri houkutus salakalastajille siis.
WWF Ukraina on pyrkinyt lisäämään tietoisuutta sammen tilanteesta työskennellen myös yhdessä kalastajien kanssa. Mustan kaviaarin isotooppitutkimus onkin osoittanut kehitystä tapahtuneen, Vykhor kertoo.
”Kun aloitimme työmme, jopa puolet markkinoilla myytävästä mustasta kaviaarista oli peräisin laittomasti pyydetyistä villeistä sammista. Viimeisimmän analyysimme mukaan määrä on laskenut lähes 20 prosenttiin.”
Viime vuonna WWF Ukraina vapautti 2 500 sampea Tonavaan. Jokainen kala on merkitty erityisellä musteella, jotta istutuksen onnistumista voidaan seurata.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Ukrainassa sijaitsevat koko Euroopan suurimmat koskemattomat luonnonmetsät.
Kuivalla maalla WWF Ukraina keskittyy metsien ja niissä viihtyvien lajien, kuten visenttien, karhujen ja ilvesten suojeluun. Ukrainan 11 000 hehtaarin yhtenäinen luonnonmetsäalue on Unescon maailmanperintökohde.
”Arvokkaita vanhoja metsiä on kuitenkin maassa paljon enemmän, ja niitä on tärkeää saada kartalle. Kartoitustyömme avulla jo 33 000 hehtaaria metsää on saanut vanhan metsän statuksen, jolloin sitä ei Ukrainan lain mukaan saa hakata”, Vykhor kertoo.
Monet lajit ovat riippuvaisia vanhoista luonnontilaisista metsistä, joista suurin osa on Euroopassa kadonnut – Suomessakin niitä on jäljellä enää murto-osa.
Suurpetojen suojelussa tärkeitä toimenpiteitä ovat erityisesti salametsästyksen ja petovahinkojen torjuminen esimerkiksi rakentamalla yhteistyössä tilallisten kanssa sähköaitoja karjaa turvaamaan. Muun muassa ilveksille on myös asennettu seurantapantoja, joiden avulla on kerätty tietoa kissapetojen käyttäytymisestä ja elinalueista.
Ison osan Vykhorin itsensä työstä muodostavat tällä hetkellä erilaiset tapaamiset ja esiintymiset, joissa hän pyrkii tuomaan ympäristön näkökulmaa keskusteluun sodasta. Alkukesästä Vykhor vieraili Helsingissä esiintyen WWF:n ja Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa ”Environmental consequences of the war in Ukraine”.
Puheenvuorossaan hän korosti ympäristöturvallisuuden merkitystä ja sitä, kuinka tärkeää Ukrainan luonnon turvaaminen on myös esimerkiksi maan talouden, ruoka- ja vesiturvan sekä vakauden edistämisen kannalta.
”Luonto ei voi puhua puolestaan, mutta me voimme.”
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.