Inkoon Innanbäckiin valmistui samalle pihalle kaksi kosteikkoa – Kosteikoita rakentamalla ennallistetaan luontoa

”Vaikka kosteikot sijaitsevat eri valuma-alueilla, ne palvelevat samaa tarkoitusta: Molemmat hidastavat veden virtausta, jolloin vesistöjä rehevöittävät ravinteet ja kiintoaineet laskeutuvat niiden pohjalle ja saadaan talteen. Tällä tavoin kosteikot estävät Itämeren rehevöitymistä”, WWF:n suojeluasiantuntija Viivi Kaasonen sanoo.

Valuma-alueilla on hevoslaitumia, joiden ravinnevalumia kosteikot puhdistavat. Kosteikot sijaitsevat aivan valuma-alueidensa yläosissa, joten ne toimivat vesivarastoina ja virtaamien tasaajina.

”Valuma-alueiden yläosissa sijaitsevat kosteikot estävät myös tulvimista. Kun vesi ei tulvi pelloille, vesistöön ei myöskään valu yhtä paljoa rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita ja kiintoainesta”, WWF:n meriasiantuntija Iiris Kokkonen sanoo.

Idea kohteiden toteutukseen tuli maanomistajalta, joka oli kuullut toiselta maanomistajalta WWF:n työstä. Maanomistaja Jussi Kostiainen on tyytyväinen kosteikoihin.

”Halusin osallistua WWF:n projekteihin, sillä kosteikot ovat hyödyllisiä monella tapaa: ne auttavat vähentämään hevoslaitumien vesistökuormitusta ja lisäävät monimuotoisuutta. Olen myös kiinnostunut metsästyksestä, joten toivon, että kosteikot voivat tukea vesilintukantoja alueella”, Kostiainen sanoo.

Kosteikoiden rakentaminen on luonnon ennallistamista. Luonnollisia kosteikoita on kuivatettu maa- ja metsätalouden tarpeisiin. Tämä on muuttanut valuma-alueiden kykyä pidättää vettä, mikä näkyy tulvivina peltoina ja ravinteiden valumisena vesistöihin. Ennallistaminen voi korjata asian, sillä kosteikot sitovat ravinteita ja pidättävät vettä pesusienen lailla.

Ingarskilanjoen valuma-alueella sijaitseva kosteikko toteutettiin osana VALUTA 2 -hanketta. Suoraan Itämereen laskeva kosteikko toteutettiin puolestaan osana RANKKU-hanketta. Rudus on lahjoittanut kivet kynnyksiin, jotka mahdollistavat veden kertymisen kosteikoille.

Elokuussa valmistuneiden kosteikoiden lisäksi alueelle tehtiin myös pohjakynnyksiä ja kivettyjä eroosiosuojauksia. Eroosio aiheuttaa kiintoaineksen päätymistä vesistöihin.

”Hommas, joka on Ingarskilanjoen lyhyt sivu-uoma, on kärsinyt uomaeroosiosta. Virtaamien hidastamiseksi ja eroosion vähentämiseksi toteutimme kivettyjä eroosiosuojauksia ja kolme pohjakynnystä, jotka nostavat vesipintaa uomassa, lisäävät uoman reunojen kosteutta ja vähentävät siten eroosiota. Myös tämän kohteen toteutimme maanomistajien aloitteesta”, Viivi Kaasonen sanoo.

Lisäksi Hommasin uomaan tehtiin liian korkealla sijainneen tierummun alapuolelle kivetty kynnys, jolloin vesi nousi liki tierummun tasolle. Rudus lahjoitti kivet myös Hommasin sivu-uomassa tehtyihin toimenpiteisiin.

”Aiemmin kaloilla ja muilla vesieliöillä ei ollut asiaa tierummun läpi, sillä vesi putosi putkesta jopa 30 senttimetriä alas. Nyt eläinten elinpiiri laajeni, sillä ne pääsevät nousemaan alajuoksusta rummun läpi”, Kaasonen sanoo.

VALUTA 2 -hanke rahoitetaan Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. RANKKU-hanke rahoitetaan Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. WWF:n omarahoitusosuus katetaan Lassi Leppinen säätiön lahjoitusvaroilla. Lisäksi Inkoon kunta osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Hankkeessa tehdään yhteistyötä maa- ja metsäalueiden omistajien lisäksi esimerkiksi, kuntien, erilaisten yhdistysten järjestöjen ja ympäristöviranomaisten kanssa. Hankkeen toimet on suunniteltu WWF:n ja yhteistyötahojen aiemmissa hankkeissa tehtyjen keskeisten havaintojen pohjalta.