Luonto tarjoaa ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen – WWF julkaisi toimintaperiaatteet päättäjille
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat yhä suurempi uhka luonnolle ja ihmisille myös Euroopassa. WWF:n julkaisemat periaatteet auttavat päättäjiä toteuttamaan hillintä- ja sopeutumistoimia toisiaan täydentävästi, jotta niistä saataisiin paras mahdollinen hyöty.
Eurooppa on nykyisin maailman nopeimmin kuumeneva maanosa, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset – kuten kuumuus, kuivuus, rajut sateet ja tulvat – aiheuttavat vuosittain huomattavia vahinkoja luonnolle, ihmisille ja taloudelle. Viime viikkojen varoittavat esimerkit Ranskasta ja Italiasta näyttävät jälleen kerran, millaista tuhoa ilmastokriisin edetessä lisääntyneet ja voimistuneet sään ääri-ilmiöt saavat aikaan. Myös Suomessa on koettu syksyn mittaan tulvia, joiden aiheuttamia vahinkoja korjataan vielä pitkään.
”Ilmastonmuutos on päästetty etenemään jo todella pitkälle, ja nyt joudumme kokemaan toimettomuuden seurauksia. Päästöjen vähentämisen lisäksi onkin kiireesti panostettava sopeutumiseen eli siihen, että luonto ja ihmiset voisivat menestyä uudenlaisissa, edelleen muuttuvissa ilmasto-oloissa”, sanoo WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman.
Käytännössä sopeutumisella tarkoitetaan toimia, joilla vahvistetaan yhteiskuntien kykyä varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja ennaltaehkäistä niiden aiheuttamia vahinkoja – sekä korjata ja korvata niitä.
”Sen, että ilmastonmuutoksen myötä ongelmat lisääntyvät ja riskit kasvavat, ei pitäisi olla päättäjille enää uutinen millään tasolla. Myös se on syytä muistaa, että vahinkojen ennaltaehkäisy tulee huomattavasti edullisemmaksi kuin niiden korjaaminen ja korvaaminen jälkikäteen”, Nordman toteaa.
Kosteikkorakentaminen vähentää tulvista aiheutuvia haittoja.
Vaikka tilanne on jo vakava, on sopeutumistoimissa otettu koko Euroopassa vasta pieniä askelia. Keväällä julkaistun Euroopan ilmastoriskiarvion mukaan toimettomuus uhkaa hyvinvointiamme laajasti, aina energia- ja ruokaturvasta ekosysteemien toimintaan, veden saatavuuteen, talouteen ja ihmisten terveyteen. Lista on pitkä ja jopa pelottava.
”Äärimmäisen huolestuttava kehitys on kuitenkin mahdollista pysäyttää. Siihen tarvitaan pitäviä poliittisia päätöksiä.”
Jotta riittävän informoituja päätöksiä voitaisiin tehdä, tarvitaan vahvaa tietoa. Tätä ajatellen WWF julkaisi vastikään ohjeistuksen, joka auttaa päättäjiä huomioimaan luonnon keskeisen merkityksen turvallisen ja hyvinvoivan tulevaisuuden rakentamisessa. Ohjeistuksen ytimessä ovat tiedeperustaiset, ekosysteemien suojeluun, käyttöön ja ennallistamiseen liittyvät toimet eli niin sanotut luontopohjaiset ratkaisut. Esimerkiksi soiden ennallistaminen ja kosteikkorakentaminen vähentävät tehokkaasti tulvista aiheutuvia haittoja.
“Luontokadon ja ilmastonmuutoksen edetessä luonnon kyky toimia puskurina heikkenee. Luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan palauttaa luonnon toimintakykyä ja vahvistaa siten myös omia edellytyksiämme hyvinvointiin. Jos autamme luontoa selviytymään ilmastonmuutoksesta, parannamme myös omia mahdollisuuksiamme menestyä”, Nordman summaa.
WWF:n keskeiset periaatteet politiikan suunnittelun ja toimeenpanon tueksi
-
Luontoa tulee hyödyntää ensisijaisesti tukemaan ihmisten ja ekosysteemien sopeutumista. Tämä auttaa maksimoimaan luontopohjaisten ratkaisujen tarjoamat, toisiaan täydentävät hyödyt esimerkiksi veden saatavuuden, ruokaturvan ja terveyden osalta.
Ekosysteemipalveluiden säilyttäminen ja vahvistaminen suojelun, ennallistamisen tai kestävän käytön avulla antaa tilaa luonnon elpymiselle ja hyvinvoinnille. Se myös edistää kestävää ja vakaata taloudellista toimintaa: kaikki liiketoiminta on riippuvaista ekosysteemeistä ja niiden tarjoamista palveluista.
-
Sopeutumistoimia suunniteltaessa ja toteutettaessa on vältettävä vahingoittamasta luontoa.
”Ei merkittävää haittaa” -periaatteen toteuttaminen sekä sopeutumistoimien ympäristövaikutusten tarkka arviointi ennen niiden hyväksymistä ovat keskeisiä askelia luonnon suojelemiseksi.
-
Luontoa on autettava ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Monimuotoisuutta, ekosysteemien sekä luonnollisia prosesseja vahvistamalla voidaan parantaa luonnon sietokykyä.
Monimuotoisuutta voidaan vahvistaa esimerkiksi ylläpitämällä tai ennallistamalla maisemien rakenteellista monimuotoisuutta ja luonnon dynamiikkaa, perustamalla herkkiä alueita ympäröiviä suojavyöhykkeitä, muodostamalla ekologisia käytäviä sekä torjumalla haitallisia vieraslajeja. Ilmastoriskien arviointi ja seuranta tulee huomioida jo suojeluhankkeiden suunnitteluvaiheessa.
-
Haavoittuvimmassa asemassa olevia on autettava ensin.
Euroopassa ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivät eniten ne, jotka ovat jo valmiiksi heikommassa asemassa esimerkiksi iän, terveydentilan tai sosioekonomisen tilanteen vuoksi. Haitoista eniten kärsivät yhteisöt ja ryhmät on tunnistettava ja varmistettava, että tasa-arvo huomioidaan sopeutumisen kaikissa vaiheissa – aina suunnittelusta toteutukseen ja seurantaan asti.
-
Tieteelliseen tietoon perustuvat, järjestelmätasoon vaikuttavat toimet vahvistavat sietokykyä ilmastonmuutosta vastaan.
Toimijoiden väliset vuorovaikutussuhteet ja ongelmien kompleksisuus on otettava huomioon sopeutumistoimia suunniteltaessa ja toteutettaessa. Kaikki sektorit ja niiden keskinäiset yhteydet on niin ikään huomioitava. Tämä tarkoittaa sitä, että sopeutuminen on sisällytettävä kaikkeen päätöksentekoon, esimerkiksi maankäytön, teollisuuden, energian ja asumisen osalta.
Ilmastokriisin ratkaisut
Maapallon keskilämpötilan nousun hillitsemiseksi kasvihuonekaasupäästöjä on rajoitettava nopeasti ja tehokkaasti. Lisäksi on huolehdittava myös hiilensidonnasta eli hiilinieluista. Ilmastokriisi on kuitenkin jo edennyt niin pitkälle, että sen vakavia vaikutuksia koetaan jo nyt. Siksi on panostettava hillinnän lisäksi myös muuttuviin olosuhteisiin sopeutumiseen.