EU-parlamentti haluaa heikentää metsäkatoasetusta: “Äänestyksen tulos on häpeällinen”

Trooppisen metsäkadon torjumiseksi laaditun EU:n metsäkatoasetuksen oli tarkoitus velvoittaa suuria ja keskisuuria yrityksiä vuoden 2025 alusta. Nyt EU-parlamentti äänesti sen puolesta, että asetuksen toimeenpanoa lykätään vuodella sekä kannatti merkittäviä heikennyksiä asetukseen. Heikennyksiä ajoi keskustaoikeistolainen EPP-ryhmä.

Ehdotuksista huolestuttavin on niin sanotun ”nollariski”-kategorian lisääminen maiden riskijaotteluun. Jaottelussa arvioidaan metsäkatoriskituotteiden alkuperämaita sen mukaan, kuinka suuri riski näissä maissa on metsäkadolle ja metsien tilan heikentymiselle.

“Äänestyksen tulos on häpeällinen. Nollariski-kategoria on valtava porsaanreikä, jonka avulla korkean riskin maassa tuotettu raaka-aine voisi kulkeutua Euroopan markkinoille nollariskin maan kautta. Eikä todellisuudessa ole olemassa maita, joissa riskiä metsäkadolle ei olisi”, sanoo WWF:n kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen.

Nollariski-kategorialle ehdotetut kriteerit ovat niin löyhät ja epämääräiset, että valtaosa maailman maista sopisi määrittelyn alle. Tämä vesittää asetuksen alkuperäisen tavoitteen lopettaa metsäkato. Lisäksi asetuksessa oli jo ennestään matalan riskin kategoria.

“Vaikuttaa siltä, että Euroopan maataloussektorin ja metsäteollisuuden lobbarit ovat saaneet tahtonsa läpi ja voivat näin välttää heihin kohdistuvat velvoitteet”, Kaukonen toteaa.

Metsäkatoasetuksella laaja tuki yrityksiltä ja kansalaisilta

Metsäkatoasetus kieltää metsäkatoa tai metsien heikkenemistä aiheuttavien tuotteiden myynnin EU:n alueella. Metsäkatoasetus on hyväksytty EU-politiikan mukaisesti demokraattisella prosessilla, jossa asetuksen käsittelevät niin kansalaisia edustavat parlamentaarikot, jäsenmaiden hallituksia edustava Euroopan unionin neuvosto ja EU:ta edustava Euroopan komissio. Ennen kuin nyt ehdotetut muutokset voivat astua voimaan on EU-neuvoston hyväksyttävä ne, minkä lisäksi pitäisi käydä uusia neuvotteluja kaikkien päätöksentekoelinten kesken.

Useat yritykset ovat ilmaisseet tukensa EU:n metsäkatoasetukselle, muun muassa Mars, Danone, Michelin, Carrefour sekä Business for Nature -koalitio.

“Äänestyksen tulos on märkä rätti vasten niiden yritysten kasvoja, jotka ovat jo ryhtyneet asetuksen velvoittamiin toimiin metsäkadon kitkemiseksi”, sanoo Kaukonen.

Metsäkadon torjumisella on niin ikään tavallisten kansalaisten vahva tuki. Vuonna 2020 yli 1,2 miljoonaa Euroopan unionin kansalaista vaatii vahvaa metsäkadon vastaista säätelyä.

“On huolestuttavaa, että EU-parlamentti kävelee näin suuren ihmismäärän ja yritysten toiveiden yli, puhumattakaan demokraattisen prosessin vähättelystä. Erityisen irvokkaan tilanteesta tekee se, että maailman maat ovat sitoutuneet pysäyttämään metsäkadon vuoteen 2030 mennessä. Tämä päätös vie meitä yhä kauemmas tästä tavoitteesta”, sanoo Kaukonen.

WWF vetoaa nyt Euroopan komission presidenttiin Ursula von der Leyeniin, että tämä vetäisi pois alkuperäisen ehdotuksensa metsäkatoasetuksen toimeenpanon lykkäämisestä vuodella.

EU:n metsäkatoasetus

• EU:n metsäkatoasetus astui voimaan kesäkuussa 2023. Tuolloin suurille ja keskisuurille yrityksille annettiin 18 kuukautta aikaa varmistua tuotteidensa alkuperäjäljitettävyydestä. Pienempien yrityksien kohdalla siirtymäajaksi määriteltiin 24 kuukautta.
• Asetus kieltää metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden myynnin EU:n alueella. Asetuksessa määritellään metsäkatoriskituotteiksi kahvi, kaakao, soija, palmuöljy, naudanliha, puu- ja paperituotteet sekä kumi. Yritysten tulee jatkossa pystyä osoittamaan, ettei näiden tuotteiden tuotantoketjussa ole tuhoutunut metsää enää vuoden 2020 joulukuun jälkeen.
• Maailman metsissä elää noin 80 prosenttia kaikista maalla elävistä lajeista. Metsiä häviää vuosittain keskimäärin 10 miljoonaa hehtaaria, mistä valtaosa on trooppista sademetsää. Suurin syy metsien tuhoon on ihmisen toiminta: metsää raivataan etenkin karjalaitumien ja maanviljelyn tieltä.
• WWF on jo vuosia vaatinut, että EU-maissa kulutettavien tuotteiden metsäkatovaikutuksiin on puututtava. Metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden tuontia EU-markkinoille ei ole aiemmin rajoitettu järjestelmällisesti, ja EU-maiden kulutuksen luontovaikutus on ollut suuri: vuonna 2017 EU oli vastuussa 16 prosentista kaikesta kansainvälisestä kaupasta aiheutuneesta metsäkadosta.
• Myös suomalaiset kuluttavat trooppista metsäkatoa aiheuttavia tuotteita, osoittaa WWF:n raportti vuodelta 2021. Kahvi, puu- ja paperituotteet, rehusoija sekä kaakao ovat neljän kärjessä, kun tarkastellaan suomalaisten kuluttamien tuotteiden metsäkatoriskiä.