Moni tuttu niittykasvi on vähentynyt – villimpi piha on pölyttäjille parhaaksi
Pölyttäjien tärkeimmät elinympäristöt ovat Suomessa uhanalaisia. Täydentäviä elinalueita pölyttäjille on mahdollista tarjota rakennetussa ympäristössä, kuten kotipihoilla ja parvekkeilla sekä kuntien ja yrityskiinteistöjen alueilla. WWF kannustaa OP Ryhmän kanssa kaikkia suomalaisia mukaan kampanjaan villimpien pihojen puolesta ja ilmoittamaan neliömetrejä Ala villiksi -laskuriin.
Keväiset leskenlehdet, krookukset ja sinivuokot työntyvät jo esiin lämmenneestä maasta. Myös monet muut sipulikasvit kukoistavat ja paju kukkii jo laajalti.
Kevään väripilkut ilahduttavat ihmisiä, mutta erityisesti niistä on apua talvihorroksestaan heräileville pölyttäjille.
”Keväällä kukkia ilmestyy ympäristömme harmaimpiinkin paikkoihin, kuten parkkipaikkojen reunamille, tienpientareille ja kiinteistöjen pihamaille. Pölyttäjien kannalta näiden kannattaa antaa olla, sillä niistä pölyttäjät saavat ravintoa heti kevään alusta alkaen”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Eeva-Liisa Korpela.
Pölyttäjien tärkeimpiä elinympäristöjä Suomessa ovat perinnemaisemat, kuten kedot ja niityt. Ne ovat Suomessa uhanalaisia luontotyyppejä, minkä vuoksi pölyttäjille on välttämätöntä löytää elintilaa myös muilta paikoilta.
Pölyttäjäystävällistä pinta-alaa voi pienelläkin panostuksella luoda omalle pihalle tai parvekkeelle. Omalta pihalta voi esimerkiksi jättää jonkin alueen vähemmälle hoidolle ja katsoa, alkaako sieltä nousta pölyttäjille tärkeitä niittykasveja. Parvekkeella voi istuttaa ruukkuihin siitepölyä ja mettä tarjoavia kasveja.
Jotta nämä monimuotoisuusteot tulevat näkyviksi, WWF kehottaa ilmoittamaan luonnolle annetut neliömetrit Ala villiksi -kampanjansa laskuriin osoitteessa alavilliksi.fi. Viime vuonna alkaneeseen kampanjaan on tähän mennessä kertynyt yli kaksi miljoonaa neliömetriä.
Monimuotoinen puutarha kutsuu pölyttäjiä ja muita hyönteisiä luokseen.
Pölyttäjäystävällisiä istutuksia voi tehdä ruukkuihin niin omalle pihamaalle kuin parvekkeellekin.
Villit alat luovat viheralueverkoston
Tänä vuonna myös kuntien ja yritysten toivotaan lisäävän villit neliönsä kampanjaan. Niiden katseet voivat Korpelan mukaan kääntyä joutomaihin ja kiinteistöjen pihoihin, joiden arvo voisi piillä luonnon monimuotoisuuden lisäämisessä. Yhdessä kotien, kuntien ja yrityskiinteistöjen villiinnyttämät alat voivat luoda kattavan viheralueverkoston pölyttäjille.
”Osana isompaa verkostoa pienen pölyttäjäystävällisen parvekkeen vaikutus muuttuu kokoaan suuremmaksi”, Korpela sanoo.
Pölyttäjiä haluaa auttaa myös Ala villiksi -kampanjan pääyhteistyökumppani OP Ryhmä, joka kannustaa paikallisia osuuspankkejaan ja henkilöstöään villiinnyttämään lähiympäristöään. Osuuspankeille on laadittu esimerkiksi ohjeet kiinteistöjen villiinnyttämiseen.
”Moni osuuspankki on ollut kiinnostunut pankkien omistamien kiinteistöjen mahdollisesta villiinnyttämisestä, ja tiedossa on jo ainakin yhden nurmialueen muuttaminen niityksi. Olemme saaneet useita yhteydenottoja pankeilta niittyjen perustamiseen sekä mehiläistarhojen yhteistyökumppaneihin liittyen. Muutamilla pankeilla on aiemmilta vuosilta myös kokemuksia viherkatoista ja mehiläispesien vuokraamisesta, joten kiinteistöjen villiinnyttämisratkaisut alkavat olla jo ilahduttavan tuttuja. Haluamme omalla toiminnallamme kannustaa pankkeja tutustumaan erilaisiin mahdollisuuksiin, sillä pienilläkin teoilla on merkitystä, OP Ryhmän rakennuttajapäällikkö Markku Estola sanoo.
-
Faktaa pölyttäjistä
Pölyttäjinä voivat toimia monenlaiset eläimet. Suomessa pölyttävät lähinnä hyönteiset, jotka liikkuvat syystä tai toisesta kukasta kukkaan – yleensä etsien mettä, siitepölyä tai molempia.
Suomessa tärkeitä pölyttäjiä ovat etenkin mesipistiäiset, kuten kimalaiset ja erakkomehiläiset sekä kukkakärpäset. Myös muun muassa perhoset ja kovakuoriaiset toimivat pölyttäjinä.
Pölyttäjät ovat merkityksellisiä ruokaturvan kannalta: 75 prosenttia maapallon viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä satojen varmistamiseksi. Suomessa luonnonpölyttäjät vastaavat jopa yli puolesta viljelykasvien pölytyksestä.
Muualla maailmassa pölyttäjiin kuuluu hyönteisten lisäksi muun muassa lepakkoja, lintuja ja apinoita.
Anna tilaa luonnolle, neliömetri kerrallaan
Antamalla osan omasta pihastasi takaisin pölyttäjille teet suuren palveluksen luonnon monimuotoisuudelle.