Vuosikymmenet sitten kaivoksi muutettu lähde pulppuaa nyt vapaana Inkoossa
Viileä ja kirkasvetinen lähde toimii kotina useille lajeille. Etelä-Suomessa lähdelajeille sopivat elinympäristöt ovat kuitenkin harvassa, sillä moni lähde on tuhoutunut maankäytön seurauksena. WWF ennallisti yhden niistä juomabrändi Villin tuella.
Lähteet ovat luonnon monimuotoisuudelle erittäin tärkeitä, mutta huonosti tunnettuja elinympäristöjä.
Ehkä siksi, että hömötiaisen tai liito-oravan tapaisten, tunnettujen lajien sijaan lähteillä viihtyvät muun muassa erilaiset sammalet, putkilokasvit, hyönteiset ja sammakkoeläimet. Lähteellä voi tavata vaikkapa hetehiirensammalen tai keltaisena kukkivan kevätlinnunsilmän.
”Isommissa lähdeallikoissa viihtyvät myös ravut ja kalat. Myös uhanalainen taimen suosii kirkasta ja hapekasta pohjavettä”, kertoo WWF:n suojeluasiantuntija Meri Ensiö.
Lähde on pohjavesivaikutteinen ekosysteemi. Aina se ei näy ollenkaan maan päälle, ainakaan harjaantumattomalle silmälle. Avoimen lähteen sijaan pohjavesi voi tihkua hiljalleen maan pinnalle, muodostamatta lainkaan avointa vesipintaa.
”Myös nämä tihkupinnat ovat monimuotoisuuden kannalta todella arvokkaita. Tihkupinnan voi tunnistaa kasvillisuuden perusteella: jos vaikkapa muuten kuivan kuusimetsän keskellä on yhtäkkiä kohta, jossa kasvillisuus on runsasta ja vehreää, siinä saattaa olla pohjavesivaikutusta”, Ensiö kuvailee.
Kevätlinnunsilmä on yksi lähteillä viihtyvistä lajeista.
Lähteitä on muutettu kaivoiksi, raivattu pelloiksi ja kuivatettu metsänkäytön tieltä
Etelä-Suomessa, jossa ihmisen toiminta ja maankäyttö on ollut intensiivistä, kaikki lähteet ovat uhanalaisia. Moni on kadonnut, kun maata on raivattu pelloiksi, ja lähteitä on jäänyt myös metsätaloustoimenpiteiden alle.
Esimerkiksi ojitukset, joilla pyritään laskemaan pohjaveden pintaa puuntuoton lisäämiseksi, ovat usein olleet tuhoisia lähteille.
”Kun pohjaveden pinta laskee, vesi ei pahimmassa tapauksessa pulppua maan pinnalle enää ollenkaan, ja lähde kuivuu. Tai sitten oja on kaivettu suoraan lähteeseen tai aivan sen vierestä, jolloin lähde on mennyt pilalle.”
Lähteitä on muokattu paljon myös vedenottoa varten.
”Viime kesänä etsin lähdettä kuvattavaksi Forssan seudulta. Ajelin katselemassa maastokarttaan merkittyjä lähteitä, ja puolet niistä oli muutettu kaivoiksi”, Ensiö kertoo.
Myös Inkoon Hultetissa sijaitseva lähde oli vielä viime kesänä kaivossa. Menneet sukupolvet olivat valaneet kaivon lähteen paikalle, jotta maatilan käyttöön saataisiin puhdasta vettä. Kun kaivoveden jossain vaiheessa korvasi kunnallinen vesijohto, jäi käyttämätön kaivo paikoilleen.
Meri Ensiö seuraa lähteen kunnostustöiden etenemistä.
Inkoon lähde kunnostamisen jälkeen. Seuraavien vuosien aikana paikalle odotetaan palaavan lähteille tyypillistä lajistoa.
Lähteen (vasemmalla alakulmassa) viereen rakennettiin myös kolme kosteikkoallasta. Ne käsittelevät metsätalousalueelta tulevia vesiä ja ehkäisevät tulvia alapuolisilla alueilla.
Kosteikkojen rakentaminen on osa WWF:n vesienhallintatyötä. Erilaisilla vesienhallintaratkaisuilla pyritään estämään sitä, että maa- ja metsätalousalueilta valuu ravinteita ja kiintoaineita vesistöihin rehevöittäen niitä.
Kesällä 2024 WWF ja Finn Springin juomabrändi Villi ryhtyivät yritysyhteistyössä ennallistamaan Inkoon lähdettä, eli palauttamaan sitä lähemmäs luonnontilaa. Vanha betoninen kaivorunko poistettiin ja sen paikalle jäänyt kuoppa muotoiltiin uudelleen ja kivettiin pyöreillä luonnonkivillä. Sekaan lisättiin myös puuainesta, sillä vedessä lahoava puu on tärkeä osa metsäekosysteemejä.
”Tarkoituksena on laittaa ennallistettuun lähteeseen kaikkia niitä aineksia, joiden avulla ekosysteemi voi lähteä kehittymään monimuotoisempaan suuntaan”, Ensiö sanoo.
”Meille lähdevesipohjaisia juomia valmistavana yrityksenä puhdas lähdevesi on elinehto. Haluamme edistää luonnon hyvinvointia konkreettisilla toimilla. WWF on meille luonteva asiantuntijakumppani, jonka kanssa yhteistyössä lähteen tilaa sekä lähdekasvillisuuden ja -eliöstön elinolosuhteita on mahdollista parantaa”, sanoo Finn Springin myynti- ja markkinointijohtaja Iida Nylander.
Ennallistamisen lopputulos on aina osin yllätys
Lähteille tyypillisen lajiston palaamista saadaan vielä odotella vähintäänkin vuosia, eivätkä kaikki lajit välttämättä palaa paikalle. Luontoa ennallistaessa ei kannatakaan pyrkiä siihen, että kohteesta tulisi aivan samanlainen, kuin se on joskus ollut.
Esimerkiksi Hultetin lähde on muutettu kaivoksi niin kauan aikaa sitten, ettei paikalla aikoinaan esiintyneistä kasveista tai hyönteisistä ole edes tietoa, Ensiö selittää.
”Riippumatta siitä, millainen lajisto lähteelle tulevaisuudessa muodostuu, on sillä joka tapauksessa positiivinen vaikutus alueen monimuotoisuuteen.”
Ensiö toivoo, että lähteet otettaisiin paremmin huomioon maankäytössä ja metsätaloudessa. Ne ovat erityisen herkkiä ympäristön muutoksille, ja surullisen usein niiden suojelua laiminlyödään. Hän on esimerkiksi nähnyt, että metsäkoneella on ajettu karttaan selkeästi merkityn lähteen yli.
”On ymmärrettävää, että menneisyydessä lähteitä ei ole osattu aina varoa. Sen sijaan se, että tänä päivänä toimitaan samalla tavalla, on silkkaa piittaamattomuutta.”
Metsälain perusteella kaikki lähteet on luokiteltu arvokkaiksi elinympäristöiksi, eikä niiden elinvoimaisuutta saisi metsätalouden toiminnassa heikentää.
Metsänomistajaa Ensiö neuvoo selvittämään, onko omassa metsässä lähteitä, ja missä kunnossa ne ovat.
”Jos metsästä löytyy lähde, kannattaa metsänhoitoa toteuttavalle taholle kertoa siitä ja pyytää erikseen varomaan lähdettä esimerkiksi riittävillä suojavyöhykkeillä.”
Katso, miten ennallistimme lähteen
Yritys, auta luontoa yhdessä WWF:n kanssa
Toimimme yhdessä yritysten kanssa luontokadon pysäyttämiseksi, sillä kaikkia tarvitaan mukaan rakentamaan tasapainoista tulevaisuutta luonnolle ja ihmisille.