Kuluttajan valinnoilla on merkitystä
Usein toistetun väitteen mukaan yksilön kulutustottumuksilla ei ole todellista merkitystä esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Vaikka vähentäisimme omia päästöjämme merkittävästi, se ei pelasta planeettaa, koska suurin osa ihmisistä ei ole valmiita samanlaisiin toimiin. Jos ihmisten enemmistö ei vähennä omia päästöjään, vähemmistön uhraukset jäävät pelkäksi eleeksi. Asia on – onneksi – paljon monimutkaisempi.
Ihmiset ja energiaa tuottavat yhtiöt kymmenissä eri maissa – ahkerimmin Saksassa, Italiassa ja Espanjassa – ovat ostaneet niin paljon aurinkopaneeleja, että niiden valmistussarjat ovat pidentyneet dramaattisella tavalla. Tämän seurauksena aurinkopaneelien hinta puolittui vuosina 2008-10. Vuonna 2011 se puolittui uudelleen, yhden ainoan vuoden aikana. Tammikuussa 2012 aurinkopaneeleilla tuotettu sähkö maksoi Intiassa enää 8,8 rupiaa kilowattituntia kohti. Koska dieselgeneraattoreilla tuotettu sähkö maksoi 17 rupiaa per kilowattitunti, aurinkosähkö oli äkkiä ensimmäisen kerran halvin tapa tuottaa sähkövirtaa useimmilla sähköverkon ulkopuolella olevilla alueilla Intiassa.
Vuonna 2012 aurinkopaneelien globaali keskihinta laski vielä joitakin kymmeniä prosentteja. Aurinkopaneelien hinta on siis viidessä vuodessa pudonnut noin viidesosaan. Seuraava hinnan puolittuminen pudottaa aurinkosähkön tuotantokustannukset suurimmassa osassa maailmaa jo kirkkaasti hiilisähkön vastaavia kustannuksia alemmas. Kun aurinkosähköstä tulee halvin tapa tuottaa sähkövirtaa, myös ihmisten enemmistö kiinnostuu siitä.
Toisin sanoen ne muutamat miljoonat ihmiset, jotka ovat päästöjään vähentääkseen ostaneet itselleen aurinkopaneeleja, ovat samalla kiskoneet aurinkosähkön tuotantokustannuksia alaspäin. Näiden ostopäätösten ansiosta miljardeilla muilla ihmisillä on pian omat aurinkopaneelinsa ja ihmiskunta saa suuren osan energiastaan auringosta.
Aerogeelit ovat nykyaikaisia supereristeitä, joilla on paljon tärkeitä ja kiinnostavia ominaisuuksia. Yksi sentti korkeatasoista aerogeeliä vastaa lämpöeristeenä kymmentä senttiä lasivillaa. Lisäksi aerogeelistä voidaan tehdä läpikuultavaa, niin että se päästää näkyvän valon lävitseen, mutta pysäyttää ulos pyrkivän lämpösäteilyn. Koko olemassa oleva rakennuskantamme voitaisiin aerogeelien avulla muuttaa niin sanotuiksi passiivitaloiksi, eli rakennuksiksi, jotka eivät tarvitse erillistä lämmitysjärjestelmää.
Aerogeelit ovat kuitenkin vielä suhteellisen kalliita. Ne maksavat tällä hetkellä 2 500 – 5 000 euroa kuutiolta, mikä on vähentänyt ihmisten kiinnostusta. Aerogeelit ovat kuitenkin 99,7-prosenttisesti pelkkää ilmaa ja vain 0,3-prosenttisesti piioksidia. Siksi niiden hinta tulee jatkossa määräytymään ennemminkin valmistusmäärien kuin raaka-ainekustannuksien perusteella.
Sama logiikka pätee myös lukuisiin muihin tuotteisiin tuulisähköstä ja maalämpöpumpuista puuta puhtaammin polttaviin tulisijoihin. Pieni määrä valistuneita kuluttajia voi teollisen massatuotannon kustannuksia vähentävän logiikan kautta saada myös ihmisten enemmistön seuraamaan itseään.