Myrsky on jo iskenyt

Äärimmäisiä sääilmiöitä on ollut aina, mutta ilmastonmuutoksen vaikutuksesta niiden määrä lisääntyy. Sandy-myrskyn jälkeen tutkijat alkoivat yhdistää jopa yksittäisiä säiden ääri-ilmiöitä ilmastonmuutokseen.

Maapallon on lämmennyt tähän mennessä noin 0,8 celsius-astetta. Poliittisesti on päätetty pitää lämpötilan nousu alle kahdessa asteessa. Tämänhetkinen politiikka on kuitenkin ajamassa kohti 4-6 asteen lämpenemistä. WWF tekee työtä ilmastopolitiikan tiukentamisen puolesta.

Jos maapallon keskilämpötila nousee kaksi astetta, luonto pystyy ehkä osin sopeutumaan muutokseen. Muutokset ovat kuitenkin monilla alueilla erittäin suuria ja useille lajeille tuhoisia. Ennestäänkin kuivuudelle alttiiden trooppisten ja subtrooppisten alueiden eläin- ja kasvilajisto kärsii ja tuottokyky alenee; esimerkiksi vaarantuneen Afrikan norsun on joillakin alueilla vaikea löytää ruokaa ja vettä kuivuuden ja maastopalojen takia. Valtamerten koralliriuttoja uhkaa sekä veden lämpötilan että pinnan nousu ja merien happamoituminen.

Pohjoisten alueidenlämpötilat nousevat paljon maapallon keskimääräisen lämpötilan nousua enemmän. Pohjoiseen leviää uusia eliölajeja ja lajimäärä voi monin paikoin kasvaa. Sen sijaan alkuperäiset arktiset lajit, kuten jääkarhu, kärsivät ja osa niistä häviää. Laajat tundra-alueet muuttuvat pensaikoiksi ja myöhemmin metsiksi.

Jos maapallon keskilämpötilan muutos olisi neljä astetta, muutokset olisivat useimmilla alueilla erittäin haitallisia ja monet ekosysteemipalvelut romahtaisivat. Tutkijoiden arvioiden mukaan huomattava osa kasvi- ja eläinlajeista kuolisi sukupuuttoon.

Eurooppa

Tulvat myllersivät Eurooppaa. Iso-Britanniaan iskivät tulvat ja myrskyt marraskuun lopulla. Teitä suljettiin ja ihmisiä evakuoitiin kodeistaan ja autoistaan. Myös Skotlanti kärsi mittavia vahinkoja tulvien seurauksena. Lokakuussa viranomaiset varoittivat, että kahden päivän aikana voi sataa saman verran kuin normaalisti kuukaudessa.

Manner-Eurooppa puolestaan kylpi lämmössä. Pohjois-Ranskassa meni siihenastinen lämpöennätys rikki elokuussa yli 42 asteella. Kuumuus toi mukanaan kuivuutta ja metsäpaloja.

Yhdysvallat

Hurrikaani Sandy aiheutti Yhdysvalloissa kymmenien miljardien vahingot: kaupungit velloivat veden vallassa, miljoonat ihmiset olivat ilman sähköä. Sandy kehittyi trooppisesta pyörremyrskystä trooppiseksi superpyörremyrskyksi, kun se lämpimänä myrskynä törmäsi mantereen kylmään ilmaan. Myrsky oli paikoin 1500 kilometriä leveä ja vettä satoi Atlantilla yli 260 mm ja itärannikolla 180 mm. Sandy vei hengen yli 120 ihmiseltä. 1990-luvun puolivälin jälkeen hurrikaanien lukumäärä on selvästi lisääntynyt Pohjois-Atlantilla.

Yhdysvalloissa kärsittiin myös kovimmista kuivuuksista puoleen vuosisataan. Vuosi 2012 oli keskilämpötilaltaan Yhdysvaltojen kuumin sataan vuoteen.

Itämerennorppa tarvitsee jäätä

Uhanalainen itämerennorppa on yksi norpan viidestä alalajista, ja sen kanta on Suomessa levinnyt laajimmalle muihin Itämeren maihin verrattuna. Tämän takia juuri Suomen toimet ovat kriittisen tärkeitä eläimen hyvinvoinnin kannalta. Suomenlahden norpat ovat sukupuuton partaalla eikä Saaristomerelläkään ole kuin muutamia satoja yksilöitä. Koko Itämeren norppakanta on noin 7000, joista Suomessa asuu noin 3000.

Itämerennorpan suurimpia uhkia ovat ihminen ja ilmastonmuutos. Ilmaston lämpenemisen seurauksena norpille elintärkeä merijään aika jää yhä lyhyemmäksi. Norppa tekee pesän ja imettää kuutteja jäällä. Jos jäätä ja lunta ei ole tarvittavaa kahta kuukautta, pesintä ja imetys vaikeutuvat. Jos huonojäisiä talvia on useampi peräkkäin, kanta taantuu ja lopulta häviää.

WWF Suomi suojelee itämerennorppaa. Selvitämme yhdessä viranomaisten ja tutkijoiden kanssa eteläisten itämerennorppakantojemme kokoa ja levinneisyyttä. WWF Suomi toimii myös Itämeren suojelujärjestö Helcomin hyljetyöryhmässä ja ottaa kantaa norpan suojelukysymyksiin. WWF:n vastustuksesta huolimatta Suomi sallii itämerennorpan metsästyksen.

Afrikka

Afrikkaa koettelee kuivuus, jota on seurannut ruokakriisi. Sahelin alueella kärsitään jo äärimmäisistä oloista ja aluetta uhkaa pian täydellinen aavikoituminen. Maata muuttuu käyttökelvottomaksi vuosittain arviolta 21 miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa noin kahta kolmasosaa Suomen pinta-alasta.

Maa kuluu ja aavikoituu myös ihmistoiminnan ja karjan laidunnuksen seurauksena, kun maata sitovia puita kaadetaan ja pensaikkoja poltetaan karjan laitumiksi. Vuotuiset sademäärät voivat olla mitä tahansa 200 ja 2500 millimetrin välillä. Kuivuus vaivaa sadekausista huolimatta, sillä vesi ei pääse imeytymään kovaan maahan.

Pohjoisnapa

Arktiksen jääpeite kutistui viime vuonna pienemmäksi kuin koskaan aikaisemmin: jään reuna vetäytyi paikoin jopa satoja kilometrejä.

Kolmessakymmenessä vuodessa jään määrä on puolittunut. Alan asiantuntijat ennustavat jäättömän kesän koittavan Arktiksella jo neljän vuoden päästä.

Jään sulaminen itsessään kiihdyttää jään sulamista, sillä siihen on sitoutunut huima määrä hiiltä, joka sulaessa siirtyy ilmakehään. Jos loput neljä miljoonaa neliökilometriä sulaisi, vastaisi se maapallon 20 vuoden hiilidioksidipäästöjä. Tämän hiilipommin vaikutukset ilmastoon voivat olla arvaamattomat.

Lumileopardin elintila kapenee

Lumileopardi on suuri, yli kaksi metriä pitkä kissaeläin, joka elää Himalajan jäisillä rinteillä. Se elää maailman korkeimmissa elinympäristöissä puurajan yläpuolella pysyen kuitenkin alle 5000 metrissä. Viime vuosikymmeninä lajin kanta on romahtanut. Jäljellä on enää 4 000–6 500 yksilöä, jotka ovat ripoteltuina ympäri Himalajaa. Laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.

Ilmastokriisi muuttaa ilman lämpimämmäksi ja kosteammaksi Himalajalla, mikä aiheuttaa puurajan nousun. Jopa kolmasosan lumileopardin elinalueista on ennustettu tuhoutuvan ilmastonmuutoksen seurauksena. Elinalueiden pienennyttyä lumileopardin luontaiset saaliseläimet vähentyvät ja eläin alkaa etsiä ruokaa karjalaitumilta. Ilmastonmuutoksen seurauksena puustoisilla alueilla elävän tiikerin elinympäristö puolestaan laajenee ylöspäin, ja se joutuu kilpailemaan lumileopardin kanssa ravinnosta ja elintilasta.

WWF yrittää vähentää lumileopardin elinalueiden pirstaloitumista ja eheyttää niitä. Tämä auttaa myös lumileopardin sopeutumista ilmastonmuutokseen. WWF kehittää lisäksi paikallisten toimeentulomahdollisuuksia, jotta heidän ei tarvitse metsästää lumileopardeja niiden turkin tai muiden ruumiinosien takia.

Aasia

Pitkään jatkuneet rankkasateet aiheuttivat massiivisia tulvia ja maanvyörymiä. Tulvat tuhosivat riisiviljelmiä Thaimaassa, Vietnamissa, Kambodžassa ja Laosissa. Tämä nosti ruuan hintoja.

Asiassa sattuu suuria tulvia normaalisti kerran vuosisadassa. Viime vuosikymmeninä niitä on kuitenkin tapahtunut 10 tai 20 vuoden välein. Jos tulvat ovat pääasiassa ilmastonmuutoksen aiheuttamia, on hirmutulvia odotettavissa yhä useammin.

Australia

Australia kärsii ennätyksellisistä lämpötiloista. Vuoden 2012 lopulla siihenastinen lämpöennätys rikkoutui. Sääkarttoihin lisättiin jopa uusia värejä kuvaamaan asteita 50–52°C ja 52–54°C. Kuumuuden seurauksena Australiassa on riehunut myös useita tuhoisia metsäpaloja.

Australian ilmatieteen laitoksen mukaan vuoden 2012 neljä viimeistä kuukautta olivat mittaushistorian kuumimmat. Tällaiset lämpötilat aiheuttavat ongelmia maataloudessa ja kuljetuksissa, ja ovat ihmisille hengenvaarallisia.

Sini Tasanen