Särki lautaselle ja kissa pöydälle

Keittiöön leviää herkullinen tuoksu, kun kokki Bruno Svedlin kurkistaa uuniin. Espoolaisessa Fazer Amican Quartetto Plus -ravintolassa valmistaudutaan tarjoamaan lounasasiakkaille ensimmäistä kertaa särkimurekepihvejä.

– On mahtavaa, kun hyödynnetään raaka-ainetta, jolla ei aikaisemmin ole ollut mitään käyttöä, iloitsee valmisteluja seuraava WWF Suomen suojeluasiantuntija Matti Ovaska.

– Särki sopii murekkeeseen loistavasti, sanoo Svedlin ja kertoo, että kotimaisen kalan määrä valikoimissa on lisääntynyt selkeästi.

– Saimme WWF:n Kalakampanjaan mukaan 45 toimijaa, esimerkiksi keskeisimmät kauppaketjut ja tärkeitä suurtalous- ja catering-alan yrityksiä, kuten Fazer Food Services. Jos tällaiset yritykset pystyvät sitoutumaan tavoitteisiimme, se voi tarkoittaa isojakin muutoksia, Ovaska sanoo.

Vaikka kampanjavuosi on ohi, työ kestävän kalastuksen edistämiseksi jatkuu.

– Uskon, että vuoden 2015 loppuun mennessä Suomessa on kaupan vain kestävästi pyydettyä tai tuotettua kalaa. Tähän voivat myös kuluttajat vaikuttaa: kannattaa valita vaikkapa särkipihvi tonnikalasalaatin sijaan, niin homma alkaa toimia markkinavetoisesti, Ovaska sanoo.

Espoossa moni asiakas noudattaa ohjetta ja testaa ruokalistan uutta tulokasta.

– Maistuu oikein hyvältä. Tämä on parempaa kuin kasvatettu lohi, jota on usein tarjolla. Arvosanaksi annan yhdeksän, summaa särkimurekepihviä maisteleva Antti Salminen.

Lisää kampanjasta ja WWF:n Kuluttajan kalaopas: wwf.fi/kalaopas

_____________________________________

Siikakiistasta yhteiseen mietintöön

Kalakampanja-vuotta väritti kiivas väittely vaellussiian ja Itämeren lohen sijoittamisesta WWF:n kalaoppaan punaiselle eli vältettävien lajien listalle. Kalastusalan järjestöt katsoivat, että listaus sai aikaan siika- ja lohiboikotin, joka heikensi kalastajien toimeentuloa. WWF puolestaan painotti, että listaus perustuu tieteelliseen tietoon ja virallisiin uhanalaisuusluokituksiin.

Kiistan seurauksena maa- ja metsätalousministeriö perusti työryhmän pohtimaan, miten merellisten siikakantojen kalastuksen kestävyyttä voitaisiin parantaa. Työryhmä päätti työnsä helmikuun puolivälissä. Mietinnössään se ehdotti muun muassa siian kalastusta koskevaa ohjelmaa vuosille 2013–2018 ja kalastuksen säätelyä verkkojen silmäkokorajoituksilla ja syksyisillä rauhoitusajoilla.

– Kaivatut yhteiset ensiaskeleet uhanalaisten vaellussiikakantojen tilan parantamiseksi on nyt otettu, mutta työryhmän esittämä ohjelma ei ole riittävä ja voimakkaampia toimia tarvitaan. Siikaa kalastetaan tästä eteenpäinkin liian usein ennen kuin se on ehtinyt lisääntyä kertaakaan, kertoo WWF:ää työryhmässä edustanut meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen.

Loppukevään ajan jatkaa vielä toinen tärkeä työryhmä, joka valmistelee kansallista lohistrategiaa.

– Kissa on nyt nostettu pöydälle, ja uhanalaisten kalojen suhteen on vaikea palata takaisin suljettujen ovien taakse, suojeluasiantuntija Matti Ovaska toteaa.

______________________________________________

Hyviä uutisia kalatiskeiltä

• WWF:n kalaopas on tuttu puolelle suomalaisista, ja 24 prosenttia kuluttajista pyrkii noudattamaan sen suosituksia. (Pro Kalan selvitys)
• Yritykset ovat vuosina 2005–2012 ottaneet valikoimiinsa entistä enemmän kestävästi pyydettyjä kaloja ja esimerkiksi syvänmerenlajit ovat vähentyneet. (WWF:n tilaama Helsingin yliopiston projektikurssin selvitys)
• Suomi on yksi MSC-merkittyjen kala- ja äyriäistuotteiden nopeimmin kasvavista markkina-alueista maailmassa.

____________________________________________

Mitä mieltä kampanjasta?

Jyrki Oikarinen

Toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry.

On helppo ymmärtää syitä sille, miksi lohi ja siika ovat WWF:n kalaoppaan punaisella listalla, mutta vaikutukset, joita siitä seurasi monille yksittäisille kalastajille, olivat liian rajuja. Toivon, että jatkossa aukeaa erilainen keskusteluyhteys ympäristö- ja kalastusjärjestöjen välille.

Markku Marttinen

Ryhmäpäällikkö, Uudenmaan ELY-keskus

Erinomainen kampanja nosti kuluttajien tietoisuuteen sen, että Suomessa on monia uhanalaisia kalalajeja. Tähän asti asioita ovat pyörittäneet pienet piirit ja on hyssytelty sitä, että kaikki ei ole kunnossa kalakantojen hoidossa Suomessa. Hissuttelun ja hyssyttelyn aika on nyt ohi.

Orian Bondestam

Neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö

On hienoa, että WWF on kampanjallaan tuonut esille vajaasti hyödynnettyjen särkikalojen käyttömahdollisuudet elintarvikkeena. Kysymys siiasta on kompleksinen, ja siinä kaikkien osapuolten välinen yhteistyö on tärkeää.

Teksti: Katja Nuorvala, kuva: Joonas Asukas