Kestämättömän liiketoiminnan lähtölaskenta on alkanut
Mitä kestävän kehityksen tavoitteet ovat?
Tavoitteet sisältyvät niin sanottuun Agenda 2030 -toimintaohjelmaan. Ohjelmassa on 17 päätavoitetta ja peräti 169 alatavoitetta. Tavoitteet koskevat kaikkia, sekä kehittyneitä että kehittyviä, YK:n jäsenvaltioita. Tämä on historiallista, sillä näitä tavoitteita edeltäneet vuosituhattavoitteet koskivat ainoastaan kehittyviä maita.
Mitä tavoitteissa sanotaan ympäristöstä?
Tavoitteissa on kunnianhimoisia ympäristöön liittyviä alatavoitteita, kuten luonnonvarojen kestävä käyttö, monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen, metsäkadon pysäyttäminen, vesiekosysteemien suojelu ja resurssitehokkuuden merkittävä parantaminen.
Miksi Agenda 2030 -tavoitteita tarvitaan?
Ihmiskunta kuluttaa vuodessa keskimäärin 1,5 maapallon verran luonnonvaroja, ja suomalaisten kulutustahdilla maapalloja tarvittaisiin peräti 3. Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemien toimintakyky ovat samalla vakavasti heikentyneet. Tarvitaan siis ripeitä uudistavia ja radikaalejakin toimenpiteitä, jotta maapallo säilyisi elinkelpoisena.
Kuka tavoitteista hyötyy?
Tavoitteiden on tarkoitus tehdä maailmasta parempi paikka kaikille. Valtioilla on vastuu niiden toteutumisesta. Yrityksille tavoitteet ovat selvä viesti sidosryhmien odotuksista, ja niiden puitteissa yritysten tulisi pystyä toteuttamaan kannattavaa liiketoimintaa. Tämä luo parhaimmillaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Lisäksi pelikenttä tasoittuu: ympäristösääntelyä ja parhaita käytäntöjä välttelevät ja hintoja polkevat heikoimmat toimijat joutuvat ahtaalle, jolloin edelläkävijäyritykset saavat vastuullisista toimenpiteistään palkinnon. Ympäristöjärjestönä WWF:lle on luonnollisesti tärkeää Agenda 2030:n ympäristötavoitteiden mahdollisimman kunnianhimoinen toteutuminen.
Ovatko tavoitteet vain sanahelinää?
Valtioilla ja yrityksillä on tavoitteiden toteuttamisessa yhteinen intressi. Tavoitteet eivät kuitenkaan konkretisoidu ennen kuin valtiot tekevät omat toimintasuunnitelmansa niiden toteuttamiseksi. Jos maat pitävät kiinni vain lyhyen aikavälin eduistaan, eikä poliitikoilla ole rohkeutta tehdä pidemmän aikavälin kannalta olennaisia kestävän kehityksen ratkaisuja, tavoitteet jäävät vain sanahelinäksi. Maailmassa riittää rahaa ja toimijoita, joiden tärkein prioriteetti on voiton tuottaminen tänään ja ehkä huomenna, mutta ylihuomisella ei ole niin väliä. Nyt punnitaan, löytyykö meiltä kanttia uudistaa tuotantojärjestelmiämme, muokata kulutustottumuksiamme sekä ohjata yksityiset ja julkiset rahavirrat ympäristölle haitallisesta toiminnasta kestäviin ratkaisuihin. Lähtölaskenta kestämättömälle liiketoiminnalle ja kulutustottumuksille on alkanut – tilalle tulee hyvinvointia kestävästi parantavia ratkaisuja syömisessä, liikkumisessa ja asumisessa.
”Nyt punnitaan, löytyykö meiltä kanttia uudistaa tuotantojärjestelmiämme.”
Teksti: Kaisa Ryynänen