Elämme luonnon kohtalonvuotta
Pessimistien suosiman sanonnan mukaan lupaukset on tehty rikottaviksi. Vaikka olen pesunkestävä optimisti, ajoittain sanonnassa tuntuu olevan vinha perä.
Luonnon suojelemiseksi on solmittu runsaasti kansainvälisiä sopimuksia. Moneen sopimukseen on kirjattu, että niiden kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan vuoteen 2020 mennessä.
Elämme vuotta 2020, ja minulla on ikäviä uutisia: monia tavoitteita ei saavuteta kuluvan vuoden aikana. Ylikalastus jatkuu EU:n alueella, luonnon monimuotoisuus hupenee yhä eikä maapallon pinta-alasta saada suojeltua 17 prosenttia vuoden loppuun mennessä. Lupaukset on rikottu, koska löysät sopimustekstit ovat antaneet siihen mahdollisuuden.
Tänä vuonna kirjoitetaan uusiksi monta luonnon turvaksi solmittua sopimusta, ja siksi vuosi 2020 on poikkeuksellisen tärkeä. Esimerkiksi loppuvuodesta uudistettavan YK:n kansainvälinen biodiversiteettisopimuksen on oltava nykyistä huomattavasti sitovampi, jotta luonnon köyhtyminen voidaan pysäyttää.
Ilmastokriisin torjunnan kannalta ratkaisevat askeleet otetaan Glasgow’n ilmastokokouksessa. Valtioiden pitää julkistaa tiukennetut päästövähennystavoitteensa ennen kokousta. Ilmaston lämpeneminen on rajoitettava 1,5 asteeseen luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Suomella on mahdollisuus vaikuttaa tehokkaiden kansainvälisen sopimuksen syntymiseen. Luonnon hätä on noussut viime vuosina yhä voimakkaammin julkiseen keskusteluun. Olen vakuuttunut, että tämä paine pakottaa päättäjät siirtymään vihdoin sanoista tekoihin.
Liisa Rohweder
pääsihteeri, WWF Suomi