Luontoliven toteutuksessa auttava Hannu Siitonen on keihässankari, jolle metsä on aina merkinnyt enemmän kuin urheilusaavutukset
WWF avasi helmikuussa Luontoliveen uuden kameran luontokuvaaja Hannu Siitosen kanssa. Siitonen on keihäänheiton arvokisamitalisti, jolle metsä ja sen asukkaat ovat olleet aina urheilumenestystä tärkeämpiä.
Säärensyvyinen lumi narskuu, kun Hannu Siitonen tarpoo kohti metsän siimeksessä sijaitsevaa lintujen talviruokintapaikkaa. Eletään helmikuun alkua, ja Siitonen on asentamassa kameraa, jonka kautta suomalaiset pääsevät pian seuraamaan ruokintapaikan tohinaa suorassa lähetyksessä.
Siitonen oli 1970-luvulla Suomen juhlituimpia urheilusankareita, joka voitti keihäänheitossa EM-kultaa vuonna 1974 ja olympiahopeaa vuonna 1976. Siitonen on kuitenkin sanonut useassa haastattelussa, etteivät urheilusaavutukset ole hänelle niin tärkeitä kuin voisi kuvitella. Tärkeitä ovat metsä ja sen asukkaat.
”Nuorempana harjoittelin paljon. Kun harjoituksissa meni huonosti, menin metsään. Kun tulin pois, harjoituksissa kulki paremmin”, hän sanoo.
”Viime aikoina on ruvettu keskustelemaan metsän tarjoamista terveysvaikutuksista. Itse olen huomannut nämä vaikutukset jo aikoja sitten.”
Siitonen aloitti valokuvaamisen jo nuorena poikana. Urheilu-uran päätyttyä hän kuvasi yhä enemmän – lähinnä metsää, ja metsässä etenkin kuukkelia. Se avasi hänelle uuden uran.
Yksi uran kohokohdista on vuonna 2012 valmistunut Metsän tarina. Siitonen toimi katsojaennätyksiä rikkoneen elokuvan pääkuvaajana yhdessä Mikko Pölläsen kanssa.
Nyt Siitonen avustaa WWF:n Luontoliven toteutuksessa. Kamera on asennettu luontoarvoiltaan hienoon metsään lintujen ruokintapaikan kupeeseen. Kameraan odotetaan muun muassa närhiä, tikkoja ja tiaisia. Siitosella riittää tarinoita etenkin tiaisista.
Töyhtötiainen on uhanalainen metsälintu.
”Metsätiaiset tekevät metsästä elävän. Ne ovat pelottomia ja touhuavat omiaan. Kun kuvasin kuukkelista kertovaa kirjaa, hiihdin joka päivä metsään. Usein kuusitiainen tuli istumaan sukseni kärjelle, ja minun piti varoa, etten hiihtänyt sen yli”, Siitonen muistelee.
Evästauoilla sama peloton lintu tuli riippumaan Siitosen silmälasien sangoista ja nokki ruokaa suupielistä.
”Tällaisia elämyksiä ei rahalla saa.”
Metsien kohtalo huolestuttaa
Monet livekamerassa lehahtelevat lajit, kuten valkoselkätikka, hömötiainen ja töyhtötiainen, ovat uhanalaisia.
”Lajit, jotka ovat eläneet tuhansia vuosia vanhoissa metsissä, eivät yksinkertaisesti pärjää talousmetsissä”, Siitonen sanoo.
Suomen metsissä elää 833 uhanalaista lajia ja määrä kasvaa, jos metsienkäsittelyssä ei tapahdu muutosta. Lisääntyneet hakkuut ahdistavat Siitosta.
”Usein tulee mieleen Eino Leinon runo Elegia, jossa puhutaan toivottomasta taistosta taivaan valtoja vastaan”, hän sanoo.
”Minun tapani on jatkaa saarnaamista ja toivoa, että sillä voi olla vaikutusta pitkässä juoksussa. Ehkä tämäkin suora lähetys avaa jonkun silmät.”
Katso luontoa suorassa lähetyksessä!
Klikkaa WWF:n Luontoliveen katsomaan, mitä lajeja voit seurata suorassa lähetyksessä juuri nyt.
Katso luontoa suorassa lähetyksessä!
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.