Ilmastonmuutos vei jo elintilan riuttamosaiikkirotalta – Lisää sukupuuttoja seuraa, jos ilmastokriisiä ja luontokatoa ei ratkaista yhdessä

Ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen liittyvät tiiviisti yhteen. Nämä maapallon tulevaisuutta määrittävät kriisit voidaan kuitenkin ratkaista, kun niihin tartutaan yhtä aikaa. Ratkaisun avaimet löytyvät ympäriltämme, elinvoimaisesta luonnosta.

Muutos huomattiin Pohjois-Amerikassa vuonna 1999. Oranssein täplin koristeltu perhonen, Euphydryas editha, oli muuttanut elinpiiriään pohjoisemmaksi. Syynä oli lämpötilan nousu – ilmastonmuutos. Täpläperhoslajista tuli malliesimerkki siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa luontoon ja siellä eläviin lajeihin.

Nykyään osaamme nimetä lukuisia kasveja ja eläimiä, joita ilmastokriisi koskettaa jo akuutisti. Esimerkiksi Suomessa saimaannorppa kärsii jään ja lumipeitteen vähentymisestä, mikä hankaloittaa harvinaisen hylkeen pesintää. Lämpeneminen vaikeuttaa myös lohikalojen lisääntymistä, kun lämmenneissä vesissä mätimunia tuhoutuu enemmän ja vastakuoriutuneiden poikasten kuolleisuus lisääntyy.

Kirjava perhonen on levittänyt siipensä ruohonkorrella

Euphydryas editha –perhonen on tunnettu esimerkki siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa maapallomme lajistoon.

Lämpenemistä ei voida enää täysin pysäyttää, mutta sitä voidaan hillitä ja näin välttää kaikista rajuimmat seuraukset. Viime vuosina on kiihtynyt puhe myös luonnon köyhtymisestä ja käynnissä olevasta kuudennesta sukupuuttoaallosta.

”Ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen ovat kriisejä, jotka on ratkaistava yhdessä. Ilmastonmuutos kiihdyttää luontokatoa, mutta kummankin ongelman taustalla on samoja syitä. Puuttumalla niihin voimme parantaa sekä ilmaston että luonnon tilaa”, sanoo WWF:n ilmastovastaava Bernt Nordman.

Ongelmien yhteisiin juurisyihin liittyy vahvasti ihmisen toiminta. Luonnon raivaaminen ihmisen tarpeiden tieltä sekä luonnonvarojen ylikulutus kiihdyttävät kumpaakin kriisiä. Mutta mitä muita yhtymäkohtia kriiseillä on?

Riuttamosaiikkirotta käärittynä peitteeseen. Laji kuoli sukupuuttoon 2019

Australiassa eläneen riuttamosaiikkirotan kohtalosta uutisoitiin Suomessa saakka.

Kuumeneva ilmasto uhkaa lajien selviytymistä

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sukupuutot ovat todellinen uhka, joka on jo käynyt toteen Australiassa: Bramble Cayn korallisaarella eläneen riuttamosaiikkirotan vahvistettiin kuolleen sukupuuttoon ilmastonmuutoksen vuoksi vuonna 2019. Kun ilmastonmuutos nosti merenpintaa, jyrsijän elintila kaventui niin merkittävästi, ettei laji selviytynyt. Lohduton kohtalo voi toistua myös muilla lajeilla, sillä arvioiden mukaan vuoteen 2100 mennessä jopa 20 prosenttia maalla elävistä eläinlajeista on vaarassa kadota ilmastonmuutoksen vuoksi. Maailman luontopaneeli IBPES arvioi, että maalla elävistä nisäkkäistä jopa 50 prosentin esiintymisalue pienenee ilmastonmuutoksen vuoksi.

Kasveille nopeasti muuttuva ympäristö voi olla erityisen kohtalokas, sillä ne eivät yleensä pysty siirtymään uusille alueille yhtä helposti kuin osa eläimistä. Suomessa on tutkittu esimerkiksi ruijanesikon sopeutumista ilmastonmuutokseen ja todettu, ettei lajilla ole luonnollista leviämisreittiä pohjoisemmaksi. Laji on vaarassa kuolla sukupuuttoon.

”Kotimaassa kärsivät erityisesti tunturilajit, joista moni on jo nyt uhanalainen. Olemme vaarassa menettää osan niistä Suomesta kokonaan. Nisäkkäiden kuten naalin lisäksi kärsijöiden joukossa on myös kasveja, ja linnuista esimerkiksi keräkurmitsa ja kiiruna ovat vaarassa”, kertoo WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.

Elintilan kapenemisen lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa lajistoon myös monilla muilla tavoilla. Elinympäristöjen muuttuminen voi aiheuttaa lajeille stressiä. Uusiksi voivat mennä niin eläinten lisääntymisen edellytykset, puunlehtien puhkeaminen ja variseminen kuin lintujen muutto. Osaan lajeista vaikutukset iskevät lujempaa kuin toisiin.

”On muistettava, että muutos kuuluu luontoon. Nykytilanteessa ongelmallista on ilmastonmuutoksen nopeus, mikä vaikeuttaa lajien mahdollisuutta ehtiä sopeutua”, Nordman toteaa.

Mangrovemetsän juuret kurottuvat kirkkaan veden alle Belizessä

Mangrovemetsät sitovat hiiltä ja estävät rantojen eroosiota. Niiden juurakoihin voi muodostua myös koralleja.

Luonto auttaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen hillinnässä

Elinvoimainen luonto on monestakin syystä yksi parhaista liittolaisistamme ilmastonmuutoksen vaikutusten torjunnassa. Ilmastonmuutos lisää luonnonkatastrofeja, joiden iskuja luonto voi pehmentää. Suot, dyynit ja koralliriutat voivat esimerkiksi hillitä myrskytulvien korkeutta ja voimakkuutta. Kasvillisuudesta on hyötyä kuivuuden iskiessä.

Luonnon suojaavaa vaikutusta on arvioitu esimerkiksi hurrikaani Sandyn jälkeen. Kyseinen hurrikaani aiheutti tuhoa Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Karibialla vuonna 2011. Rannikoiden kosteikkojen on arvioitu vähentäneen Sandyn aiheuttamien tulvavahinkojen arvoa yli 625 miljoonalla dollarilla.

”Monimuotoisuus on osa sopeutumiskykyä, jolla luonto vastaa muuttuviin olosuhteisiin. Mitä enemmän lajien sisällä on perinnöllistä vaihtelua ja ylipäätään olemassa erilaisia lajeja, sitä paremmin lajit voivat kehittyä selviämään muuttuneessa ympäristössä”, Nordman sanoo.

Sopeutumisen lisäksi luonto auttaa meitä hillitsemään ilmastonmuutosta. Etenkin metsät ja meret ovat äärimmäisen tärkeitä hiilinieluja, jotka sitovat ja varastoivat itseensä ilmakehää lämmittävää hiilidioksidia. Luonnon tuhoaminen siis lämmittää ilmakehää entisestään.

Maa on kuivunut ja halkeillut Brasiliassa

Kuivuus on yksi puhutuimmista ilmastonmuutoksen seurauksista.

Luontopohjaiset ratkaisut avuksi

Jotta voimme torjua ilmastonmuutosta ja luonnon köyhtymistä, meidän on vähennettävä päästöjämme ja käytettävä luonnonvaroja paljon nykyistä kestävämmin. Keinoksi kriiseistä selviämiseen on viime aikoina ehdotettu myös luontopohjaisia ratkaisuja, eli luontoon tukeutuvia tai siitä inspiroituvia keinoja.

Kun toimet suunnitellaan huolellisesti, niiden avulla voidaan ratkaista kaksi aikamme suurta kriisiä yhtä aikaa. Luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan esimerkiksi lieventää ilmastonmuutoksen aikaansaamien sään ääri-ilmiöiden seurauksia, kuten tulvia. Tulviin voidaan varautua esimerkiksi ennallistamalla ojitettuja soita tai rakentamalla kosteikoita ja tulvaniittyjä. Myös luonnon ennallistaminen ja avoimeksi raivattujen alueiden metsittäminen ovat luontopohjaisia ratkaisuja.

”Luontopohjaisissakin ratkaisuissa tulee olla tarkkana. Kasvavat puut toki sitovat hiiltä, mutta jos esimerkiksi metsitetään lajistoltaan rikas avoin perinnemaisema, istutetaan alueelle vierasta lajia tai perustetaan yksilajinen plantaasi, luonnon monimuotoisuus kärsii”, Tolvanen toteaa.

Suomessa Nordman ja Tolvanen näkevät paljon mahdollisuuksia ympäristöministeriön käynnistämässä HELMI-elinympäristöohjelmassa, joka keskittyy luonnonsuojeluun, ennallistamiseen ja hoitoon. Ohjelmaa ollaan laajentamassa vuoteen 2030, ja myös WWF on mukana kehitystyössä.

”On hienoa, että HELMI-ohjelma on saatu käyntiin ja luonnonsuojelun sekä ennallistamisen merkitys ymmärretään. Yksi uusista tärkeistä tavoitteista olisi vahvistaa luonnonsuojeluverkostoa pohjois-eteläsuunnassa. Näin lajit voisivat siirtyä riittävän lähellä toisiaan olevia alueita pitkin pohjoisemmas, jos ilmaston lämpeneminen heikentää niiden selviytymistä etelässä. Kun suojelualueita yhtenäistetään ja kasvatetaan, säilyisivät myös arvokkaat metsien hiilinielut”, Nordman sanoo.

Estetään ilmastokatastrofi!

Sanotaan, että olemme ensimmäinen sukupolvi, joka tuntee ilmastonmuutoksen vaikutuksen ja viimeinen sukupolvi, joka voi tehdä sille jotakin. Enää ei ole aikaa hukattavaksi.

Auta Ilmasto-kummina

Estetään ilmastokatastrofi!

Sanotaan, että olemme ensimmäinen sukupolvi, joka tuntee ilmastonmuutoksen vaikutuksen ja viimeinen sukupolvi, joka voi tehdä sille jotakin. Enää ei ole aikaa hukattavaksi.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.